Kukaman naiset taistelevat oikeuksista tärkeän Marañón-joen puolesta!

Kukaman naiset taistelevat oikeuksista tärkeän Marañón-joen puolesta!

Passaun yliopistossa vieraili 29. huhtikuuta 2025 perulaisen Kukama-naisjärjestön hallituksen jäsen Celia Fasabi Pizango. Hänen mukanaan oli Miriam Torres López kansalaisjärjestö Forum Solidaridad Perústa. Vierailu ja siihen liittyvät paneelikeskustelut tarjosivat ajatusten vaihtoa "luonnon oikeuksista" - aiheesta, joka on tulossa yhä tärkeämmäksi maailmanlaajuisessa ympäristökeskustelussa. Tässä yhteydessä Fasabi kertoi Marañón-joen keskeisestä roolista Kukama-yhteisölle, joka näkee sen elävänä olentona, joka tarjoaa juomaveden lisäksi myös ruokaa.

Valitettavasti Marañonia uhkaavat lukuisat öljyvuodot ja saastuminen. Tämä ei ole johtanut ainoastaan ​​kalakantojen vähenemiseen, vaan myös aiheuttanut vakavia terveysongelmia Kukama-yhteisössä. Tässä yhteydessä Kukaman naiset taistelivat Nautan lääninoikeudessa Río Marañónin laillisesta tunnustamisesta oikeushenkilönä. Päätöstä pidettiin merkittävänä askeleena joen ja sitä ympäröivän sademetsän suojelemisessa, mitä Fasabi korosti.

Marañónin oikeudellinen läpimurto

Maaliskuussa 2023 Nautan lääninoikeus päätti julistaa joen ja sen sivujoet oikeushenkilöksi. Tämä oli ensimmäinen kerta Perussa, kun joki tunnustettiin oikeushenkilöksi. Kanteen nosti Kukama-naisjärjestö Huaynakana Kamatahuara Kana, ja se sai tukea useilta organisaatioilta, mukaan lukien Forum Solidaridad Perú ja International Rivers. Oikeus piti valituksenalaisena ensimmäisen oikeusasteen tuomion ja määräsi Petroperun välittömästi huoltamaan ympäristökatastrofien aiheuttaneen öljyputken.

Tuomari Roxana Carrión Ramírez tunnusti Kukaman kosmovision tärkeyden ja tarpeen suojella Marañónin oikeuksia. Tämä päätös mahdollistaa joen oikeuksia vaarantavan kaivostoiminnan oikeudellisen riitauttamisen. Loreton aluehallintoa kehotetaan perustamaan jokien neuvoa-antavia toimikuntia, joissa on oltava myös alkuperäiskansojen edustajia. Tämä korostaa ympäristön kasvavaa sosiaalista ja oikeudellista tunnustamista suojelun arvoisena voimavarana.

Globaalit näkökulmat ja vaikutteet

Marañónin tapaus ei ole eristetty, vaan se sopii globaaliin kontekstiin, jossa yhä useammat maat tunnustavat luonnon oikeudet. Esimerkiksi Ecuador on juhlinut 15-vuotista menestystä sen jälkeen, kun se sisällytti luonnon oikeudet perustuslakiinsa vuonna 2008. Machángara-joki tunnustettiin myös siellä oikeushenkilöksi. On ilmeistä, että alkuperäiskansojen järjestöt saavat yhä enemmän toimia luonnonvarojen "suojelijana, puolustajana ja edustajana".

Nämä globaalit liikkeet voivat toimia mallina muille kansoille. Meksikossa luonnonoikeudet ovat olleet osa kansallista perustuslakia vuodesta 2019 lähtien ja niistä keskustellaan aktiivisesti poliittisissa keskusteluissa. Filippiineillä on myös lukuisia aloitteita ekosysteemien oikeuksien vahvistamiseksi Rights of Nature PH:n "Save Lakes, Rivers and Oceans" -kampanjalla.

Fasabi ja hänen kollegansa edustavat koko liikkeen optimismia, joka taistelee luonnon oikeuksien sisällyttämisestä lainsäädäntöön. Marañónin tuomiota ei voida pitää vain Amazonin menestyksenä, vaan myös merkittävänä merkkinä maailmanlaajuisesta tuesta tällaisille aloitteille.