Kestävyys painopisteenä: Nuoret vaativat enemmän osallistumista kouluihin!

Kestävyys painopisteenä: Nuoret vaativat enemmän osallistumista kouluihin!

Ingolstadtin alueen nuoret käsittelevät aktiivisesti kestävää kehitystä. Tohtori Ann-Kathrin Bremer tutkii tutkimuksessaan, kuinka eri tekijät vaikuttavat nuorten itsetehokkuusodotuksiin. Heidän nykyiset kyselynsä osoittavat, että henkilökohtainen sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää: "Fridays for Future" (FFF) -ohjelmaan samaistuvilla vastaajilla on usein suuria itsetehokkuusodotuksia. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka ovat intensiivisemmin mukana liikkeessä tai suunnittelevat osallistuvansa aktiivisesti. Sitä vastoin ihmiset, jotka eivät tunne FFF:ää, osoittavat huomattavasti heikompaa itsetehokkuutta.

Bremer toteaa myös, että tämä osallistuminen kestävän kehityksen liikkeeseen vaikuttaa osallistujien tyytyväisyyteen elämään. Etenkin nuoret, jotka asettavat korkeita vaatimuksia omalle ympäristölleen ja käyttäytymiselleen, kertovat olevansa heikompaa tyytyväisyyttä elämään. Tämä ilmiö saattaa liittyä tiukoihin standardeihin, joita he soveltavat itseensä ja ympäröivään maailmaan.

Suosituksia koulutukseen

Edistääkseen nuorten itsetehokkuutta Bremer vaatii kestävän kehityksen koulutuksen (ESD) integrointia paremmin kouluihin ja yliopistoihin. Hän suosittelee sisällyttämään palveluoppimismenetelmän, jossa opetuksen sisältö kytketään käytännön toteutukseen. Tämän tarkoituksena on antaa opiskelijoille mahdollisuus soveltaa oppimaansa aktiivisesti ja siten vahvistaa itseään. Hänen vuonna 2025 ilmestyvä väitöskirjansa otsikolla "Kestävä kehitystietoisuus, kestävä kuluttajakäyttäytyminen ja elämänlaatu. 14-25-vuotiaiden nuorten näkökulma" antaa lisänäkemyksiä aiheeseen.

Bremerin tutkimuksen rinnalla on myös sosiaalisia trendejä, jotka vaikuttavat nuorten käyttäytymiseen ja elämäntapoihin. Tunnetun ympäristötutkijan Rainer Grießhammerin mukaan "Fridays for Future" -liike tuo mukanaan syvällisiä poliittisia ja kulttuurisia muutoksia. Hän korostaa, että tämä liike erottuu aikaisemmista ympäristöliikkeistä nopeudellaan ja sosiaalisen median käytöllä. Nuoret tiedostavat yhä enemmän ilmastokriisin uhkat ja vaativat muutoksia politiikkaan ja arkeen.

Muutokset elämäntapoissa

Grießhammer kuitenkin varoittaa, että liikkeen tavoittelemaa ilmastopolitiikan muutosta ei ole vielä täysin saavutettu. Todellisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan perustoimenpiteitä, kuten hiilidioksidivero ja uusiutuvien energiamuotojen nopeampi laajentaminen. Hän huomauttaa, että opiskelijoiden on keskitettävä vaatimuksensa paitsi henkilökohtaiseen käyttäytymiseen, myös poliittisiin puitteisiin.

Kestävän kehityksen tietoisuuden lisäämiseksi kestävän kehityksen koulutus on myös erittäin tärkeää. Opettajien käsikirja ESD:n integroimisesta opetukseen tarjoaa lukuisia käytännön toteutusehdotuksia. Listatut aiheet, kuten ravitsemus, jätteiden lajittelu ja ilmasto, lisäävät pienten lasten tietoisuutta ja edistävät kestävämpää elämäntapaa.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että sitoutuneet nuoret Ingolstadtissa ja sen ulkopuolella eivät ole vain tunnistaneet ilmastokriisin akuutteja haasteita, vaan työskentelevät aktiivisesti myös kestävämmän tulevaisuuden muotoilemiseksi. On toivottavaa, että sekä nuorten sitoutuminen että siihen liittyvät tieteelliset ja poliittiset ponnistelut johtavat todelliseen muutokseen.

Kiinnostuneista on mahdollisuus osallistua huhtikuun loppuun asti Darian Eichnerin nimettömään tutkimukseen, jossa selvitetään KU-opiskelijoiden kestävän kehityksen tietoisuutta.