Professori Alois Schifferle: Elämä uskon ja tieteen välillä

Professori Alois Schifferle: Elämä uskon ja tieteen välillä

Monet teologisen yhteisön jäsenet surevat syvästi pastoraaliteologin Alois Schifferlen menetystä. Schifferle, syntynyt vuonna 1945 Leuggernissa, Aargaun kantonissa, Sveitsissä, suoritti kaupallisen koulutuksen ennen kuin siirtyi teologiaan. Vuosina 1970–1978 hän opiskeli teologiaa ja filosofiaa Münsterin ja Innsbruckin yliopistoissa, mikä loi perustan vaikuttavalle akateemiselle uralle.

Muutaman vuoden uskonnonopettajana toimittuaan Schifferle väitteli tohtoriksi vuonna 1981 ja hänet vihittiin papiksi. Hän sai ensimmäisen pastoraalikokemuksensa kirkkoherrana Binningenissä, Basel-Landschaftin kantonissa, ennen kuin hän työskenteli yliopistopastorina Freiburgissa Sveitsissä 13 vuoden ajan. Tälle hänen elämänsä vaiheelle oli ominaista intohimo sielunhoitoon ja teologiseen koulutukseen.

Akateeminen ura

Vuonna 1993 Schifferle valmistui pastoraaliteologian habilitaatiosta Freiburgin yliopistossa. Vuotta myöhemmin hän sai pastoraalisen teologian ja homiletiikan opettajapaikan Churin teologisessa yliopistossa. Vuosina 1998-2011 hän työskenteli myös Eichstättin yliopistossa, jossa hän toimi teologisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2001-2005. Tänä aikana hän käsitteli intensiivisesti perinteisyyden ja fundamentalismin aiheita ja julkaisi lukuisia artikkeleita erikoislehdissä sekä erikoiskirjoja pastoraalisesta kirkon rakenteesta ja veljeselämästä.

Schifferlen habilitaatiotyö käsitteli työhistoriaan suuntautunutta elämäkertatutkimusta pastoraaliteologisesta näkökulmasta. Hänen opetustoimintansa sisälsi paikkakunnan pastoraalisen, homiletiikan, sairastuneen ja neuvovan pastoraalisen sekä pastoraalipsykologian alat. Näillä aloilla hän antoi ratkaisevan panoksen tulevien teologien ja pastoraalisten psykologien koulutukseen.

Sitoutuminen ja vaikuttaminen

Akateemisten velvoitteidensa lisäksi Schifferle osallistui aikuiskoulutukseen, johti kirkon koulutuskursseja ja piti luentoja ja saarnoja. Hänen jäsenyys Baijerin ja saksankielisten pastoraalisten teologien konferenssissa todistaa hänen aktiivisesta roolistaan ​​teologisessa yhteisössä, joka käsittelee kirkon ajankohtaisia ​​haasteita.

Viime vuosina Schifferle asui Sveitsissä, missä hän kuoli pitkän sairauden jälkeen. Hänen perintönsä ei heijastu ainoastaan ​​hänen julkaisuissaan, vaan myös käytännön teologiassa, johon hänen lähestymistapansa on voimakkaasti vaikuttanut. Tämä tieteenala tarkastelee kirkon minäkuvaa sen konteksteissa ja haasteissa, mikä on sopusoinnussa 1960-luvulla käytännön teologian perusteet määritellyn Karl Rahnerin ajatusten kanssa.

Vatikaanin II kirkolliskokouksen pastoraalinen perustuslaki "Gaudium et spes", joka korostaa kirkon kääntymistä maailmaan, heijastui voimakkaasti Schifferlen työhön. Hänen panoksensa pastoraaliseen teologiaan ja uskonnolliseen kasvatukseen ovat edelleen erittäin tärkeitä, ja niistä keskustellaan ja niitä arvostetaan varmasti myös tulevina vuosina.