Pelko terveyden puolesta: Näin myasthenia gravis -yhteisö kärsii!

Pelko terveyden puolesta: Näin myasthenia gravis -yhteisö kärsii!

Professori tohtori Moritz Petzoldin ja Berliinin lääketieteellisen korkeakoulun ja Charité Universitätsmedizin Berlinin tiimin suorittamassa kattavassa tutkimuksessa analysoitiin myasthenia gravis (MG) -potilaiden psyykkinen stressi COVID-19-pandemian aikana. Tutkimus kesti toukokuusta 2020 helmikuuhun 2022, ja siihen osallistui yhteensä 648 aikuista MG-potilasta. Painopiste oli erityisten COVID-19-pelkojen tunnistamisessa, sillä näitä potilaita hoidetaan usein immunosuppressantteilla ja siksi heillä on suurempi riski saada vakavia infektioita, jotka voivat pahentaa heidän oireitaan.

Tutkinnan tulokset ovat hälyttäviä. Yhteensä 83,9 % vastaajista ilmoitti olevansa huolissaan terveydestään. Lisäksi merkittävä osa, erityisesti 75,1 %, ilmoitti erityisistä MG:hen liittyvistä peloista ja riskeistä. Pelko oli erityisen voimakasta naisilla ja ihmisillä, joita hoidettiin immunosuppressiivisilla hoidoilla, kuten rituksimabilla. Tutkimuksessa todettiin myös, että huoli omasta terveydestä oli ainoa tekijä, joka liittyy merkittävästi rokotustilaan. Nämä havainnot osoittavat, että COVID-19:ään liittyvä ahdistus on laajalle levinnyt MG-potilaiden keskuudessa ja voi johtaa psyykkiseen ahdistukseen pitkällä aikavälillä.

Pandemian psykologiset vaikutukset

Myös väestön mielenterveys on muuttunut merkittävästi pandemian aikana. Tutkimukset osoittavat, että ahdistuneisuudesta ja masennusoireista kärsivien ihmisten kokonaismäärä on kasvanut jyrkästi. Vuosien 2019 ja 2022 välisenä aikana tehtyjä puhelinkyselyitä analysoinut tutkimus osoittaa, että ahdistuneisuusoireiden esiintymistiheys nousi maaliskuusta kesäkuuhun 2022 11 prosenttiin, kun se vuonna 2021 oli 7 %. Erityisesti ongelmat kärsivät naisista, nuoremmista aikuisista ja yli 65-vuotiaista.

Ahdistuksen lisäksi subjektiivisen mielenterveyden todettiin heikentyneen. Vain 40 prosenttia vastaajista kuvaili terveyttään erittäin hyväksi tai hyväksi, kun vastaava luku ennen pandemiaa oli 44 prosenttia. Nämä muutokset kuvaavat kauaskantoisia psykologisia vaikutuksia, joita COVID-19-pandemialla on ollut moniin väestöryhmiin. Tiedot viittaavat siihen, että mielenterveyteen tulisi jatkossakin kiinnittää enemmän huomiota tulevissa pandemioissa.

• 83,9 % der MG-Patient:innen berichteten von Ängsten um die eigene Gesundheit.
• 75,1 % äußerten spezifische MG-bezogene Risiken.
• Frauen und immunsuppressiv behandelte Personen zeigten erhöhte Ängste.

Nämä havainnot eivät ole merkityksellisiä vain MG-potilaiden sairaanhoidon kannalta, vaan myös mielenterveyttä tukevien strategioiden kehittämisessä yleensä. Professori Dr. Petzoldin työryhmä suosittelee, että ahdistuneisuusseulonnat ja psykologinen tuki integroidaan yhä enemmän kliiniseen hoitoon, jotta voidaan vastata tämän haavoittuvan ryhmän tarpeisiin. Pandemia on tehnyt näiden potilaiden taakan näkyväksi ja korostaa tarvetta mukauttaa terveydenhuolto pitkällä aikavälillä psyykkisiin haasteisiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tietämys osoittaa, että COVID-19:ään liittyvät pelot ovat suuria väestössä ja ovat myös erityisen voimakkaita tietyissä ryhmissä, kuten MG-potilailla. Tämä edellyttää terveydenhuoltojärjestelmän kohdennettua kohdentamista ja tukea pandemian pysyvien psykologisten vaikutusten lieventämiseksi.

Berliinin lääketieteellinen korkeakoulu raportoi, että potilaat, joilla on myasthenia gravis, kärsivät merkittävästi ahdistuksesta pandemian aikana PubMed osoittaa näiden pelkojen suurempaa riskiä. Robert Koch -instituutti korostaa väestön mielenterveyden yleisiä muutoksia pandemian aikana ja kehottaa lisäämään tukitoimia.