Digitaalisia terveysneuvoja: AI-työkalut testattu – mikä todella auttaa!

Digitaalisia terveysneuvoja: AI-työkalut testattu – mikä todella auttaa!

Tekoälyn (AI) lisääntyvä käyttö terveydenhuollossa herättää mielenkiintoisia kysymyksiä digitaalisen terveydenhuollon neuvonnan laadusta ja tehokkuudesta. Ajankohtainen raportti aiheesta Berliinin TU korostaa kahta tutkimusta, jotka käsittelevät tätä aihetta syvällisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida terveyssuositusten tarkkuutta erilaisten digitaalisten työkalujen, kuten ChatGPT:n ja oireidentarkistussovellusten, avulla.

Tutkimukset julkaistiin aikakauslehdissä *Journal Scientific Reports* ja *npj Health Systems Journal*. Kehitettiin uusi testausmenetelmä, joka perustuu todellisiin potilastapauksiin, toisin kuin aikaisemmissa lähestymistavoissa, joissa käytettiin ensisijaisesti idealisoituja oppikirjatapauksia. Tulokset osoittavat, että oireidentarkistussovellukset ovat paljon hyödyllisempiä maallikoille kuin ChatGPT, erityisesti vaarattomien ja vakavien oireiden erottamisessa.

Digitaalinen terveysneuvonta testissä

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että ChatGPT luokittelee lähes jokaisen potilastapauksen hätätilanteeksi, kun taas erikoissovellukset voivat tarjota tarkoituksenmukaisempia suosituksia. Tämä voi johtaa terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormitukseen, koska monet maallikot kiirehtivät hakemaan lääkärin apua pienten valitusten vuoksi.

Käyttäjien kokemuksilla on tärkeä rooli tällaisia ​​digitaalisia työkaluja käytettäessä. Toisessa Berliinissä tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin, kuinka potilaat ottavat digitaaliset suositukset huomioon päätöksiinsä. Osallistujat vertasivat ChatGPT- ja oireidentarkistussovellusten tietoja muihin lähteisiin, kuten Google-hakuihin tai ystäviin. Kävi ilmi, että he joutuivat usein kohtaamaan ylivoimaista tietoa, mikä johti tarpeettomiin lääkärikäynteihin.

Kvantitatiivinen analyysi, joka perustuu 600 henkilön havainnointitutkimukseen, totesi myös, että ChatGPT vaikeuttaa itsehoitoa ja lisää tarpeettomia lääkärikäyntiä. Tässä hyvin toimivat oireidentarkistussovellukset voivat tarjota arvokasta tukea kannustaakseen käyttäjiä ottamaan enemmän vastuuta terveydenhoidostaan.

Terveyssovellusten ja chatbottien rooli

Terveyssovellusten ja chatbottien merkitys kasvaa jatkuvasti. äänekäs Onlim Lähes joka kolmas Saksan kansalainen käyttää terveyssovellusta. Maailmassa on noin 350 000 terveyssovellusta, joista 110 on erityisen hallitsevia. COVID-19-pandemia on merkittävästi nopeuttanut näiden digitaalisten työkalujen käyttöä.

Terveydenhuollon chatbotit suorittavat monipuolisia tehtäviä, kuten ajanvarauksen, lääkityksen hallinnan ja reaaliaikaisen tiedon välittämisen. Tulevaisuudessa he voivat olla jopa ensimmäinen yhteyshenkilö perusterveydenhuollon asioissa.

Lupaavimpia terveyschatbotteja ovat:

• Woebot: Ein digitaler Therapeut, der kognitive Verhaltenstherapie-Elemente nutzt.
• Buoy Health: Hilft bei der Identifikation gesundheitlicher Probleme und empfiehlt weitere Schritte.
• Ada: Ein KI-gestützter Symptomprüfer mit personalisierten Einschätzungen.
• Healthily: Bietet eine kostenlose Plattform für Gesundheitsinformationen.

Pätevän vuoropuhelun luominen terveyssovellusten ja käyttäjien välille on ratkaisevan tärkeää. Erityinen haaste on sen integrointi jokapäiväiseen lääketieteelliseen käytäntöön. Kuten analyysi PMC osoittaa, näiden välineiden aktiivinen käyttö ja integrointi hoitoon on tarpeen haluttujen hyötyjen takaamiseksi pitkällä aikavälillä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyiset tutkimukset ja raportit tekevät selväksi, että vaikka digitaaliset terveydenhuoltotyökalut tarjoavat monia mahdollisuuksia, kriittinen lähestymistapa annettaviin tietoihin on välttämätöntä, jotta vältytään väärinarvioinneilta ja ylikuormituksilta terveydenhuoltojärjestelmässä. Tekoälypohjaisten terveydenhuoltopalvelujen kattava ymmärtäminen voisi parantaa merkittävästi sairaanhoidon laatua.