Kunniasenaattori Arthur Langerman: Elämä antisemitismiä vastaan

Kunniasenaattori Arthur Langerman: Elämä antisemitismiä vastaan

Berliinin teknillinen yliopisto myönsi 26. toukokuuta 2025 kunniasenaattorin arvon Arthur Langermanille, merkittävälle holokaustista selvinneelle. Tämä palkinto myönnettiin akateemisen senaatin päätöksellä kunnioittamaan Langermanin väsymätöntä sitoutumista antisemitismin torjuntaan ja hänen laajaa visuaalisen antisemitismin kokoelmaansa. Kunnia pidettiin päivänä, jolloin avattiin myös Langerman-kokoelmasta koottu näyttely "#FakeImages – Recognizing the Dangers of Stereotypes".

Arthur Langermanin tarinaa leimaa traumaattiset kokemukset ja luja koulutustahto. Hänen vanhempansa ja lukuisat sukulaiset karkotettiin Auschwitziin vuonna 1944; vain hänen äitinsä selvisi. Langerman selviytyi erilaisissa lastenkodeissa ja aloitti 1960-luvulla antisemitististen kuvien keräämisen, joihin kuuluu nykyään yli 11 000 esinettä. Tämä kokoelma muodostaa perustan Berliinin TU:n Arthur Langermanin visuaalisen antisemitismin tutkimusarkistolle. Professori tohtori Stefanie Student-Springorum, Antisemitismin tutkimuskeskuksen johtaja, piti ylistävän puheen ja kiinnitti huomiota Saksan vastuuseen juutalaisten vihan käsittelyssä.

Kunniamerkit ja näyttelyt

TU:n presidentti, prof. tohtori Geraldine Rauch esitteli kunniasenaattorin viran ja tohtori Felix Kleinin, tri Ina Czyborran ja Paul Nemitzin terveiset luettiin. Näyttely "#FakeImages" käsittelee antisemitististä kuvapropagandaa. Langerman oli matkustanut sinä päivänä Berliiniin juhlimaan tämän tärkeän näyttelyn avajaisia. Tätä kiertävää näyttelyä tukee belgialainen Kazerne Dossin -museo, ja se on ollut jo esillä Brysselissä ja New Yorkissa.

Näyttely on jaettu kahteen teema-alueeseen: ensimmäinen osa käsittelee antisemitististen kuvien kehitystä vuoteen 1945 asti, kun taas toinen osa käsittelee stereotypioita ja ajankohtaisia ​​esimerkkejä. Esillä olevia esineitä ovat postikortit, sanomalehtileikkeet ja lastenkirjakuvitukset, jotka kaikki antavat katsauksen antisemitismin historiaan. Langerman varoittaa, että antisemitismi on jälleen lisääntynyt Hamasin Israeliin 7.10.2023 tekemän hyökkäyksen jälkeen, ja vaatii lisää koulutusta holokaustista, erityisesti nuoremmille sukupolville, jotka ovat usein alitietoisia.

Kritiikkiä ja pohdintaa

Langerman korostaa, että kirkolla on merkittävä rooli antisemitismissa, ja hän kutsuu sitä "ensimmäiseksi antisemitistiseksi organisaatioksi". Hän viittaa historiallisiin tapahtumiin, kuten ristiretkiin, joihin liittyi antisemitistisiä kuvauksia ja väkivaltaisia ​​tekoja. Tämä ei ole vain henkilökohtainen huolenaihe, vaan sitä vahvistaa myös viime vuosisatojen taide ja historiografia. 1400-luvun kontekstissa Augustinuksen näkemys, joka syytti juutalaisia ​​siitä, että he eivät tunnustaneet Jeesusta Messiaana, tuli ratkaisevaksi tuon ajan teologisissa keskusteluissa.

Tämän ajanjakson taiteessa juutalaiset kuvattiin usein primitiivisinä ja rumina hahmoina, ja tämä kuvaus resonoi edelleen. Esimerkiksi fyysiset epämuodostumat tulkittiin merkkinä luonteenpuutteista, mikä vahvisti entisestään negatiivista käsitystä. Langerman arvostelee pitkään kulunutta aikaa kumota juutalaisten väitettyjä rituaalimurhia koskevat valheet ja toivoo syvempää vastakkainasettelua uuden paavi Leo XIV:n ja juutalaisuuden välillä.

Näyttely "#FakeImages" ei ainoastaan ​​edusta kriittistä historian analyysiä, vaan on myös kiireellinen vetoomus lisää koulutusta ja tietoisuutta antisemitismin ja menneisyyden kaikujen käsittelyssä. Berliinin yliopistolla on tässä keskeinen rooli stimuloimalla dialogia antisemitismistä ja korostamalla valistuksen merkitystä yhteiskunnassa.