Taistelu venäläistä disinformaatiota vastaan: Näin Berliinin yliopisto suojelee meitä!

Taistelu venäläistä disinformaatiota vastaan: Näin Berliinin yliopisto suojelee meitä!

Disinformaation vaarat ovat kaikkialla läsnä nykypäivän digitaalisessa ympäristössä. Erityisesti Venäjän disinformaatiokampanjoista on tullut viime vuosina yhä vaikutusvaltaisempia, ja ne ovat vaikuttaneet poliittiseen keskusteluun monissa maissa, myös Saksassa. Dr. Veronika Solopova, johtava kielitieteilijä ja tietojenkäsittelytieteilijä Berliinin TU, on omistautunut intensiivisesti näiden ilmiöiden analysointiin ja torjuntaan.

Äskettäin kehitetyn AI-työkalun "Check News in One Click" avulla Solopova voi havaita disinformaatiota seitsemällä eri kielellä 93 %:n tarkkuudella. Tätä tekniikkaa käytetään vastaamaan valeuutisten ja disinformaation kasvaviin haasteisiin niiden kehittyessä. Solopova ja hänen tiiminsä ovat käynnistäneet CORRECTIV.Faktenforum-alustan, jonka avulla kansalaiset voivat osallistua aktiivisesti faktantarkistusprosessiin ja varustautua vääriä tietoja vastaan.

Disinformaatiostrategiat

Venäläisissä disinformaatiokampanjoissa käytetään erilaisia ​​strategioita, kuten väärennettyjä verkkosivustoja, bot-verkkoja ja kohdennettuja kertomuksia, joiden tarkoituksena on aiheuttaa hämmennystä. Erityisesti Ukrainan sodan aikana propaganda on siirtynyt keskittymään toivottomuuden lietsomiseen ja lännen tuen horjuttamiseen. Yleisiä kertomuksia ovat: "Ukrainalla ei ole mahdollisuuksia voittaa", "Länsi pettää meidät" ja "mobilisaatio romahtaa".

Saksassa sosiaalista mediaa käytetään nimenomaan luomaan tunnelmaa siirtolaisia ​​ja Ukrainaa vastaan. Tutkimuksen mukaan KORJAA Venäjän vaikutusoperaatiolla ”Storm-1516” on keskeinen rooli, koska se levittää väärää tietoa tekoälykäyttöisten syväväärennösten kautta. Näillä väärennöksillä on ollut merkittävä vaikutus liittovaltion vaalikampanjaan Saksassa viime kuukausina. Väitteet johtavista poliitikoista ja maahanmuuttosopimus Kenian kanssa ovat vain muutamia esimerkkejä yli sadan saksankielisen verkkosivuston verkoston levittämästä disinformaatiosta.

Operaatiosta ei vastaa vain entinen poliisi Yhdysvalloista, vaan myös Internet Research Agency (IRA) ja armeijan salainen palvelu GRU. Nämä toimijat luovat tekoälyteknologioiden avulla väärennettyä sisältöä, jota sitten venäläismyönteiset vaikuttajat jakavat sosiaalisessa mediassa, joskus jopa maksua vastaan.

Toimenpiteet disinformaatiota vastaan

Valeuutisten uhka ei ole vain teoreettinen. Alhainen luottamus poliittisiin ja mediainstituutioihin lisää alttiutta väärälle tiedolle. äänekäs bpb.de Empiiriset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että valeuutisia kulutetaan intensiivisesti, varsinkin tietyissä piireissä, vaikka ne ovat yleisesti ottaen vähemmän levinneet. Käsitteiden ja niihin liittyvien haasteiden epäselvyys tekee disinformaation torjumisesta entistä monimutkaisempaa.

Tämän haasteen ratkaisemiseksi on käynnistetty aloitteita, kuten "EU vs. Disinfo" ja European Digital Media Observatory. Solopova vaatii myös parempaa pääsyä sosiaalisen median tietoihin, jotta disinformaation leviämistä voidaan torjua tehokkaammin. Hän korostaa, kuinka tärkeää on, että kansalaiset oppivat kyseenalaistamaan uutisia kriittisesti ja toimimaan aktiivisesti disinformaation leviämistä vastaan.

Mitä tietoisempi yhteiskunta on, sitä paremmin se voi suojautua väärennetyn sisällön manipuloinnilta. Luottamusta tietomaisemaan voidaan vahvistaa vain yhteisellä medialukutaidon edistämisellä ja aktiivisella tosiasiantarkastuksella.