Akateeminen vapaus uhattuna: Tutkijat raportoivat hälyttävistä paineista!

Akateeminen vapaus uhattuna: Tutkijat raportoivat hälyttävistä paineista!

Berliinin vapaan yliopiston 15. syyskuuta 2023 julkaisema tutkimus "Saksan tiede 7. lokakuuta: Itsesensuuri ja rajoitukset Lähi-itään liittyvien tutkijoiden keskuudessa" osoittaa hälyttäviä tuloksia Saksan akateemisen vapauden tilasta. Jannis Julien Grimmin ja hänen kirjoittajiensa tekemän tutkimuksen mukaan noin 85 % kyselyyn vastanneista tutkijoista ilmoitti akateemisen vapauden uhkien huomattavasta lisääntymisestä lokakuun 7. päivän jälkeen. Kysely oli suunnattu noin 2 000 tutkijalle, jotka työskentelevät Lähi-idän aiheiden parissa. Kerätyt tiedot havainnollistavat jännitealuetta vapaan keskustelun ja lisääntyvän keskustelun kaventumisen välillä.

Erityisen merkittävää on, että 90,5 % postdocista kokee olevansa paineen alaisena, kun taas 25,9 % kyselyyn vastanneista sanoo usein tuntevansa, etteivät he voi ilmaista itseään vapaasti. Erityisesti 76 prosenttia tutkijoista pidättyy Israelia koskevista aiheista. Tämä vastahakoisuus näkyy tutkimuksen ja opetuksen lisäksi myös julkisissa tilaisuuksissa (81 %) ja mediaartikkeleissa (54 %). Syitä on monia: väärinkäsitysten pelko, julkinen vihamielisyys ja ammatillisten seurausten uhka. Riippuvuus kolmannen osapuolen rahoituksesta lisää tätä painetta erityisesti freelance-tutkijoille.

Itsesensuuri ja tieteellinen rehellisyys

Tutkimuksen tulokset, johon osallistui 477 tutkijaa kohdeotoksesta, valaisevat kriittistä akateemista vapautta Saksassa. Lähes neljännes kyselyyn vastanneista ei enää halua ilmaista mielipiteitään akateemisessa työssään. Tutkimuksen projektijohtaja Jannis Julien Grimm tekee selväksi, että negatiivinen keskusteluilmapiiri on yksi syy koettuun uhkaan. Itsesensuuri on erityisen voimakasta, kun arvostellaan Israelia tai osoitetaan solidaarisuutta Palestiinaa kohtaan.

Tutkijoihin kohdistuu paineita molempiin suuntiin. Jotkut välttelevät toistuvaa Israelin kritiikkiä, kun taas toiset ovat varovaisia ​​solidaarisuuden ilmaisemisessa palestiinalaisille. Myös tutkijat, jotka eivät olleet mukana tutkimuksessa, ovat tietoisia keskusteluilmaston kielteisistä vaikutuksista. Politologi Heiko Giebler arvostelee kyselyn tieteellistä käytettävyyttä, mutta tunnustaa tulosten arvon heijastuksena tieteen nykytunnelmista.

Saksan akateemisen vapauden konteksti

Tutkimus viittaa myös lisääntyneeseen paineeseen välttää Israelin/Palestiina-kysymyksen, minkä vahvisti yli 50 % vastaajista. 27,8 % sen sijaan kokee lisääntynyttä painetta puhua julkisesti. Nämä havainnot heijastavat muita kansallisia ja kansainvälisiä akateemista sananvapautta koskevia tutkimuksia. Erityisen huomionarvoisia ovat haasteet, jotka johtuvat Israelin/Palestiina-kysymyksen korkeasta politisoitumisesta saksalaisessa yhteiskunnassa. Monet tutkijat raportoivat henkilökohtaisista kokemuksistaan ​​vihapuheesta ja uhkailuista Internetissä sekä syytöksistä antisemitismistä ja tiedotusvälineiden kunnianloukkauksesta.

Tutkimus osoittaa selkeän toiminnan tarpeen: nuorten tutkijoiden suojamekanismeja on parannettava ja kannustavaa keskustelukulttuuria on edistettävä. Yliopistojen on suojeltava ilmaisunvapautta ja tutkijoiden koskemattomuutta. Tämä nähdään oppilaitosten ensisijaisena tehtävänä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimus ei edusta pelkästään kattavaa analyysiä nykytilanteesta, vaan myös kiireellistä vetoomusta akateemisen vapauden puolesta Saksassa. Lisätietoja löytyy osoitteesta Berliinin vapaa yliopisto.