Agrometsätalousjärjestelmät: avain luonnon monimuotoisuuteen Brandenburgissa!

Agrometsätalousjärjestelmät: avain luonnon monimuotoisuuteen Brandenburgissa!

Maataloudella on edessään yksi aikamme suurimmista haasteista: biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Tässä yhteydessä Brandenburgin teknisessä yliopistossa Cottbus-Senftenberg (BTU) tutkivat tohtori Tobias Rüttingin ja professori Klaus Birkhoferin johdolla innovatiivista projektia, joka keskittyy agrometsätalousjärjestelmiin. Näissä järjestelmissä yhdistyvät kestävät maatalouskäytännöt puihin ja pensaisiin, ja ne voivat edistää merkittävästi biologista monimuotoisuutta. b-tu.de raportoi, että…

Hankkeen tärkeä tavoite on torjua maatalouden tehostumisen ja monotonisoitumisen negatiivisia vaikutuksia, jotka ovat vastuussa monien eläin- ja kasvilajien vähenemisestä. Yhteistyö Saksan maatalousmetsätalouden yhdistyksen (DeFAF) kanssa e.V. ja Saksan maisemanhoitoyhdistys (DVL) e.V. on keskeinen merkitys. Tutkimushanke saa yhteensä 1,37 miljoonan euron rahoituksen Liittovaltion luonnonsuojeluvirastolta, liittovaltion ympäristö-, luonnonsuojelu-, ydinturvallisuus- ja kuluttajansuojaministeriöltä sekä NaturSchutzFonds Brandenburg Foundationilta. Pelkästään BTU Cottbus-Senftenberg saa 1,02 miljoonaa euroa.

Agrometsätalousjärjestelmät ja niiden edut

Agrometsätalousjärjestelmillä, joissa viljelykasvit tai niityt yhdistetään puihin ja pensaisiin, ei ole pelkästään potentiaalia edistää biologista monimuotoisuutta, vaan myös lukuisia ekologisia etuja. Nämä järjestelmät varastoivat vettä tehokkaammin, vähentävät maaperän eroosiota ja luovat uusia elinympäristöjä luonnonvaraisille eläimille, kun taas viljelijöillä ei ole merkittäviä rajoituksia sadonhoitoon. Nyt käynnissä olevilla tutkimuksilla pyritään analysoimaan hyönteisten, kuten maakuoriaisten, villimehiläisten ja perhosten määrää ja esiintymistiheyttä erilaisissa ilmasto-oloissa. bfn.de tarjoaa tietoa...

Tutkimustyötä tehdään Brandenburgissa neljällä erityisesti valitulla agrometsätalousalueella, jotka ovat rakenteeltaan ja kasvillisuudeltaan vertailukelpoisia tilastollisesti luotettavan tiedon analysoinnin mahdollistamiseksi. Kohdennettujen hyönteispopulaatioiden tutkimusten lisäksi kirjataan myös organismiryhmien alueellinen jakautuminen ja esiintymistiheys. Tulokset voivat tarjota arvokkaita näkemyksiä siitä, kuinka tällaiset järjestelmät voivat lisätä biologista monimuotoisuutta intensiivisesti käytetyissä maatalousmaisemissa.

Biologinen monimuotoisuus maatalouden yhteydessä

Maatalous liittyy läheisesti biologiseen monimuotoisuuteen, ja se tunnustetaan yhä enemmän tärkeäksi soveltavan biologisen monimuotoisuuden tutkimuksen alaksi. Historiallisesti ihmisen toiminta, kuten metsien raivaus, on johtanut pienimuotoisten kulttuurimaisemien kehittymiseen, jotka ovat tukeneet korkeaa biologisen monimuotoisuuden tasoa. Tämän perinnön säilyttäminen on tärkeää, sillä monet lajit, kuten sinilintu, ovat riippuvaisia ​​tietyistä elinympäristöistä ja niitä on suojeltava ihmisten toimesta. Maan liiallisella käytöllä, esimerkiksi torjunta-aineilla, on kuitenkin kielteisiä vaikutuksia pölyttäjäpopulaatioihin ja yleiseen ekologiseen tasapainoon, millä on suoria vaikutuksia maatalouteen. ufz.de korostaa, että…

Luonnollinen tuholaistorjunta ja hyödyllisten hyönteisten suojelu ovat olennaisia ​​torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi pitkällä aikavälillä ja siten luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Biologisen monimuotoisuuden suojelua tulisi pitää viljelijöiden ja yhteiskunnan yhteisenä huolenaiheena, jotta biologisen monimuotoisuuden luonnon- ja kulttuuriperintö säilyy. BTU:n hankkeen tulokset voisivat paitsi edistää tieteellistä keskustelua, myös tarjota maanviljelijöille käytännönläheisiä lähestymistapoja liiketoimintansa ympäristöystävällisempään suuntaan.