Ajan tulevaisuus: Uusi tutkimusprojekti valaisee Itä-Eurooppaa!

Ajan tulevaisuus: Uusi tutkimusprojekti valaisee Itä-Eurooppaa!

7. huhtikuuta 2025 tutkimuskollegio "European Times/European Times – A Transregional Approach to the Societies of Central and Eastern Europe" (EUTIM) saavutti merkittävän virstanpylvään. Huhtikuusta 2021 lähtien käynnissä olevaa projektia tukevat tunnetut instituutiot, kuten European University Viadrina, Potsdamin yliopisto ja Forum Transregionale Studien Berliinissä, ja se on omistettu aika- ja tilanarratiivien tutkimiseen Keski- ja Itä-Euroopassa. Liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriön (BMBF) ensimmäisen rahoitusvaiheen rahoitus on noin 1,7 miljoonaa euroa, ja toinen, kolmevuotinen lisärahoitusvaihe 1 143 000 eurolla on aivan nurkan takana EUTIM:n virallisen käynnistämisen jälkeen 17.1.2025.

Miten uni-potsdam.de raporttien mukaan hankkeen keskeinen kysymys on, miten Keski- ja Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan erilaiset aikakäsitykset vaikuttavat. Professori tri Alexander Wöll, hankkeen Potsdamin osan johtaja, korostaa tarvetta analysoida näiden erilaisten näkemysten kulttuurivaikutuksia. Historiallinen konteksti osoittaa, kuinka universaali aika on määritelty länsimaiseksi valistuksen jälkeen. Larry Wolff kuvailee teoksessaan "Inventing Eastern Europe" itäisten maiden luokittelua "valaistumattomiksi", mikä edelleen vaikuttaa aikakäsitysten käsitykseen.

Näkemyksiä ajan käsitteistä ja niiden kulttuurisesta merkityksestä

EUTIM-projektissa tarkastellaan historiallisia käännekohtia, kuten vuoden 1917 vallankumous, joka johti viisipäiväisen työviikon käyttöönottoon ja kristillisen lepopäivän poistamiseen. Tämä johti uuteen käsitykseen ajasta yhteiskunnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös ajan esityksiä Itä-Euroopan kirjallisuudessa. Esimerkit, kuten Sofia Andrukhovychin "Amadoka", joka käsittelee sodan traumatisoivia vaikutuksia, ja Jacek Hugo-Baderin "Kolyma Diary", joka valaisee neuvostoajatuksia ajasta, osoittavat ajallisten kertomusten monimuotoisuuden alueella.

Lisäksi nykyaikaiset kirjailijat, kuten Jáchym Topol ja Saša Stanišić, käyttävät innovatiivisia tekstistrategioita esittääkseen näkemyksiään ajasta. Keskustelu termistä "käännekohta" on muuttunut nykyisen poliittisen tilanteen vuoksi ajankohtaisemmaksi, erityisesti Venäjän ja Ukrainan konfliktin yhteydessä tapahtuvan kehityksen valossa. Hankkeen vetäjä Hartmut Rosan mukaan sosiaalisella kiihtyvyydellä puhutaan myös merkittävästi ajan havainnointiin vaikuttavana.

Tutkimuksen lähestymistavat ja tulevaisuuden haasteet

Projekti on jo onnistunut tukemaan nuoria ukrainalaisia ​​tutkijoita ja taiteilijoita. Tulevaisuuden tutkimuskysymykset keskittyvät muun muassa queer-taiteilijoiden elämäntarinoihin ja slaavilaisen kirjallisuuden temporaalisuuden analysointiin. Tulevina vuosina on suunnitteilla konferensseja ja projekteja, jotka käsittelevät intensiivisesti Itä-Euroopan kirjallisia ja kulttuurisia aiheita.

Miten das-wissen.de Kuten voidaan nähdä, EUTIM-projektin poikkitieteellinen lähestymistapa ei ainoastaan ​​syvennä olemassa olevia kysymyksiä, vaan myös valaisee nykyään erittäin tärkeitä aiheita, kuten heterogeenisten aikakäsitysten ja niiden historiallisen dynamiikan analysointia. Professori Annette Werbergerin ja prof. tri Andrii Portnovin johdolla osaprojekteissa tutkitaan tieteellisesti alueen ajallista epätasa-arvoa ja edistetään aluetutkimuksen innovaatioita Saksassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että EUTIM-tutkimusopistolla on keskeinen rooli kehitettäessä syvempää ymmärrystä ajan monimutkaisuudesta ja sen kulttuurisesta merkityksestä Keski- ja Itä-Euroopassa. On jännittävää nähdä, mitä tuloksia ja oivalluksia tulevat vuodet tuovat, kun maailma jatkaa toimintaansa dynaamisessa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa.