Droonit käytössä: Mullistavatko ne maatalouden ja luonnonhavainnoinnin?

Droonit käytössä: Mullistavatko ne maatalouden ja luonnonhavainnoinnin?

24.6.2025 päivä alkoi 2,7 kilometrin vaelluksella Waterbergin tasangolle, joka kiemurtelee upean, kivisen maiseman halki. Chacma-paviaanit reunustivat polkua, ja luonto tarjosi ainutlaatuisen näkymän retkelle. Nämä elämykset ovat unohtumattomia, mutta päivän pääpaino oli dronetekniikan käytännön hyödyntämisessä maatalouden alalla.

Aamiaisen jälkeen prof. Ben Strohbach piti luennon droonien mahdollisuuksista kartoittaa laidunten rappeutumista. Drone-kuvien avulla tärkeät parametrit, kuten kasvillisuuden korkeus, tilavuus ja lehtipinta-ala voidaan laskea tarkasti QGIS:n avulla. Nämä koneoppimisen ja tekoälyalgoritmien tukemat tekniikat auttavat tunnistamaan ja paikantamaan kasvilajeja lentäviltä alueilta, mikä on erityisen tärkeää kasvillisuuden seurannassa. Nurmen tehokas hoito riippuu suuresti asiaankuuluvien kasvilajien tunnistamisesta. Nämä havainnot ovat kriittisiä karjan terveydelle.

Droonit niittyjen hoitoon

Nykytekniikan avulla voidaan havaita paitsi rehukasveja, jotka ovat hyvän nurmen indikaattoreita, myös haitallisia ja myrkyllisiä kasveja, jotka voivat vaikuttaa rehun laatuun ja eläinten terveyteen. Fraunhofer IGD:n Smart Farming -osasto on kehittänyt erityisiä malleja, joita käytetään kasvien tunnistamiseen senttimetrin tarkkuudella. Tämän teknologian merkitystä ovat vahvistaneet EU:n YMP:n uudet ekosäännökset, jotka tukevat laajaperäisen, myös biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeän nurmen edistämistä.

Dr. Gunnar Dressler johti johdannon sosiaalis-ekologisten järjestelmien mallintamiseen. Osallistujat saivat arvioida luentosaliin mahtuvien vesipullojen lukumäärän. Istunnoissa keskusteltiin mallien, erityisesti agenttipohjaisten mallien, tarpeesta. Osoitettiin, että tällaisten karjanhoitomallien avulla voidaan simuloida erilaisia ​​skenaarioita ja analysoida shokkitapahtumien vaikutuksia sekä ekologisesta että sosioekonomisesta näkökulmasta.

Mallintaminen ja karjanhoito

Merkittävä osa tämän päivän koulutusta oli NetLogon käyttö, ohjelmointikieli, joka mahdollistaa monimutkaisten järjestelmien mallintamisen. Osallistujat työskentelivät ryhmissä karjanhoitomallin kehittämiseksi. Dr. Dressler esitteli täysin toimivan mallin, jonka avulla osallistujat pystyivät simuloimaan laidunalueiden olosuhteita säädettävien parametrien avulla. Teorian taustalla oli kolme perussääntöä: malleilla on oltava tarkoitus, ne tulee pitää yksinkertaisina ja on hyväksyttävä, että kaikki mallit ovat vääriä, mutta jotkut voivat olla hyödyllisiä.

Myös Nali Moyon viimeinen luento pidettiin päivän aikana. Hän käsitteli laajasti laidunten ennallistamista ja sosiaalisten ja ekologisten komponenttien merkitystä onnistuneessa laidunhoidossa. Keskustelut maan huononemisen indikaattoreista ja mahdollisista ratkaisuista yhteisön viljelijöiden näkökulmasta osoittivat, että kärsivällisyys on avain menestykseen. Päivä päättyi perinteiseen namibialaiseen braai (grilli) laajan tähtitaivaan alla. Tämä tarjosi mahdollisuuden keskusteluihin ja yhteisiin leikkeihin, jotka vahvistivat osallistujien yhteisöllisyyttä.

Droonit ovat enemmän kuin pelkkä tekninen apuväline maa- ja metsätaloudessa. Ne mullistavat maanviljelijöiden ja metsänhoitajien työskentelytavan tarjoamalla tarkkoja ilmakuvia ja arvokasta tietoa kustannusten ja työvoiman minimoimiseksi. Niiden käyttö on paljon muutakin kuin pelkkä seuranta, sillä niillä on keskeinen rooli myös tuholaistorjunnassa ja kasvien ravinnetilan määrittämisessä. Yhdessä älykkään viljelyn kehityksen ja drone-teknologian lisääntyvän käytön kanssa maatalouden tulevaisuuteen vaikuttaa merkittävästi monin tavoin.

Droonien käytön kehitys on lupaavaa ja luo pohjan tehokkaammille menetelmille maataloudessa. Näiden teknologioiden käyttö ei ainoastaan ​​paranna maanviljelijöiden taloudellisia edellytyksiä, vaan myös edistää arvokkaasti ekologista kestävyyttä.