Suche
Mein Konto
Muistoja Oderista: Traumaattisia tarinoita ja uusia näkökulmia
Asiantuntijat keskustelevat 13. helmikuuta 2025 Frankfurtissa (Oder) sukupolvien välisistä traumoista ja ilmastonmuutoksesta. Älä missaa "Or-Los" -valokuvanäyttelyä.
Muistoja Oderista: Traumaattisia tarinoita ja uusia näkökulmia
9. maaliskuuta 2025 tapahtuma nimeltä "TraumaTische GegenWarten, …Or?!" järjestettiin Frankfurtissa (Oder). Katharina Blumberg-Stankiewiczin ja tohtori Alina Kokoschkan pitämänä järjestettiin. Tapahtuma oli omistettu syvälle sukupolvien välisen trauman ja sen vaikutuksen yhteiskuntaan aiheeseen.
Aluksi esitettiin Sven Johnen lyhytelokuva "Katoaminen". Tämä elokuva korostaa sukupolvien välistä sukuhistoriaa sodanjälkeisessä Itä-Saksassa ja tarjoaa vaikuttavia maisemakuvia Jasmundin kansallispuistosta ja ilmastonmuutoksen vuoksi uhanalaisista kalkkikallioista. Tapahtuman aikana keskusteltiin myös maiseman ilmastomuutoksista ja niiden käsityksistä suhteessa Oder-jokeen.
Historialliset näkökulmat ja nykyiset konfliktit
Keskustelun keskeisenä teemana oli "väkivallan jatkuvuus" ja sotatietoisuuden katoaminen erityisesti vanhemman sukupolven ja Ukrainan nykyisen sodan osalta. Oleksandra Bienert esitti kriittisiä kysymyksiä Saksan reaktiosta Ukrainan konfliktiin. Nämä pohdiskelut rohkaisivat osallistujia pohtimaan menneisyyden roolia nykyisessä tunne- ja muistikulttuurissa.
Tapahtuman toisessa osassa esiteltiin projekti "O-der Tone. Ihmiset, maa, joki - podcast moniselitteisiä keskusteluja Keski-Euroopan reunalta". Tämä projekti tarjoaa näkemyksiä henkilökohtaisista kokemuksista Oderista ja edistää vaihtoa alueen ihmisten välillä. Erityisesti mainittiin vierailu Joanna Rajkowskan "Anteeksi"-veistokselle, joka käsittelee erilaisia käsityksiä Oderista Puolassa ja Saksassa.
Näkemys sukupolvien yli tapahtuvasta traumasta
Sukupolvien yli tapahtuvan trauman aihetta syvensi entisestään perheensä henkisten haavojen syitä tutkineen toimittajan Lilli Heinemannin tarina. Nämä haavat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Etenkin marraskuun 20. päivänä, kuolleiden omaisten muistopäivänä, muistetaan usein menneiden sukupolvien traumaattisia kokemuksia. Lilli tutki sukuhistoriaansa ymmärtääkseen, kuinka toisen maailmansodan kohtalokkaat tapahtumat vaikuttivat hänen perheensä elämään.
Psykologit, kuten Sandra Konrad, korostavat tällaisten perhehistorian tutkimisen merkitystä ja tarvetta puhua menneistä traumoista. Nämä keskustelut voivat auttaa parantamaan psyykkisiä haavoja ja välttämään tulevien sukupolvien rasittamisen ratkaisemattomilla kohtaloilla.
Rinnakkaisesimerkki trauman periytymisestä löytyy Marianne Rauwaldin toimittamasta julkaisusta "Perinnölliset haavat: Traumaattisten kokemusten sukupolvien siirtäminen". Monografia kuvaa, kuinka henkiset vammat voivat siirtyä perhesiteiden ja kokemusten kautta. Myös biologinen perusta ja psykologiset haasteet käsitellään.
Katse tulevaisuuteen
Oleksandra Bienertin valokuvanäyttely ”Oder-Los”, joka on nähtävillä Gräfin Dönhoff -rakennuksessa huhtikuun 2025 loppuun asti, täydentää tapahtumaa ja kutsuu tutustumaan jokimaisemiin valokuvallisesti. Tämä näyttely ja mainitut projektit osoittavat, kuinka tärkeää on kertoa sekä yksilöllisiä että kollektiivisia tarinoita, jotta voidaan kehittää syvempää ymmärrystä nykyhetkestä ja rakentaa silta tulevaisuuteen.
Kaiken kaikkiaan tämä tapahtuma tekee selväksi, että dialogilla menneisyydestä on keskeinen rooli traumasta selviytymisessä ja että yhteinen lähestymistapa omiin tarinoihin on välttämätöntä tulevien sukupolvien vahvistamiseksi.