Taistelu vedestä: Brandenburgin purot kriisissä!

Taistelu vedestä: Brandenburgin purot kriisissä!

Ala-Spreen alueella Brandenburgissa on tällä hetkellä huomattavia haasteita. Tarve turvata jokien vesitase kestävästi on kiireellisempi kuin koskaan. Viime vuosikymmeninä monet purot ja ojat ovat kuivuneet merkittävästi ilmastonmuutosten ja historiallisten kuivatuskäytäntöjen vuoksi. Näillä käytännöillä, joilla on järjestelmällisesti otettu vettä vuosisatojen ajan, on ollut vakavia seurauksia alueen vesirakenteeseen ja ekologiseen tilaan.

Yksi perushaasteista on vedenpidätyskyvyn varmistaminen alueella. Tämä kilpailee muiden vaatimusten, kuten vesistöjen jatkuvuuden ja maatalouskäytön kanssa. Aikaisemmissa kehitysvaiheissa jokien uomaa sijoitettiin usein liian syvälle, minkä vuoksi kohdennettuja toimenpiteitä näiden uomien kohottamiseksi ja rakenteiden mukauttamiseksi tarvitaan.

Elvytystoimintaa ja -hankkeita

Vesi- ja maisemansuojeluyhdistys Untere Spree on ollut aktiivisesti mukana vesitasekysymyksessä 1990-luvulta lähtien. Elvytyshankkeiden toteuttamiseen hän käyttää erilaisia ​​rahoituslähteitä, kuten Brandenburgin luonnonsuojelurahastoa. Yksi aikaisemmista projekteista oli Müggelspreen neljän oxbow-järven yhdistäminen uudelleen. Toimenpide on mahdollistanut juoksun jatkamisen yli 3 500 metrillä, mikä on vaikuttanut myönteisesti vesitaseeseen ja ekologiseen monimuotoisuuteen.

Toista elvyttämisprojektia toteutetaan parhaillaan Neuendorfer Hauptgrabenilla Fürstenwalden itäpuolella. Tavoitteena on edistää luonnollista vesidynamiikkaa ja lisätä maiseman varastointikykyä.

Veden elvyttämistapahtuma

Jotta yleisö saadaan mukaan keskusteluun vesitaseesta, järjestetään 14.10.2025 Ala-Spreen alueen vesistöjen elvyttämistapahtuma, joka järjestetään opetusrakennuksen 1A luentosalissa 2 ja livestreamin kautta. Tilaisuuden puhuja on Thorsten Weidner, Untere Spree -vesi- ja maisemansuojeluyhdistyksen entinen toimitusjohtaja. Sisäänpääsy on ilmainen, ja tapahtuma lupaa tuoda esille alueen ajankohtaiset vesiongelmat.

Yhteiskunnan vedenkäytöstä on tulossa yhä tärkeämpi aihe. Erityisesti kritisoidaan pohjaveden turhaa käyttöä esimerkiksi maissintuotantoon biokaasulaitoksilla. Viljelykasvien valinnan uudelleen harkitsemista kannustetaan. Lisäksi veden niukkuuden on otettava enemmän huomioon hinnoittelussa.

Kansallinen vesistrategia viitekehyksenä

Vesitaseeseen vaikuttavaa kehitystä tapahtuu myös kansallisella tasolla. Kansallinen vesistrategia, jonka liittovaltion hallitus hyväksyi 15. maaliskuuta 2023, esittää kestävän lähestymistavan vesivaroihin. Strategian tavoitteena on edistää kestävää vedenkäyttöä vuoteen 2050 mennessä ottaen huomioon ilmastonmuutos, globalisaatio ja muut haasteet. Keskeinen huolenaihe on korkealaatuisen juomaveden saatavuus ja vesistöjen ekologisen kehityksen edistäminen.

Strategia sisältää kymmenen strategista aihetta, jotka muun muassa suojelevat ja palauttavat luonnollista vesitasapainoa sekä toteuttavat vesiystävällistä ja ilmastoon sopeutuvaa maankäyttöä. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä osana toimintaohjelmaa on tarkoitus toteuttaa asteittain yhteensä 78 toimenpidettä.

Vastuu kestävästä vesihuollosta on myös kuntatasolla. Paikalliset Agenda 21 -prosessit ovat tärkeitä vesiensuojelun vahvistamiseksi. Haasteita ei kuitenkaan voida jättää huomiotta, varsinkin vesiensuojelua koskevan tiedotuksen ja yleisen tietoisuuden puutteen vuoksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että erilaisia ​​toimenpiteitä ja strategioita kehitetään sekä alueellisella että kansallisella tasolla kestävän vesitasapainon varmistamiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi tuleville sukupolville. Näiden aloitteiden onnistuminen riippuu pitkälti yhteiskunnan aktiivisesta osallistumisesta ja vastuullisesta vesivarojen käytöstä. Kehityksen edetessä on edelleen tärkeää pitää vesitasapainon ja vesiensuojelun aiheet pysyvästi yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Lisätietoja aiheesta saat vastaavilta lisätietosivuilta: Bauhaus University Weimar, Liittovaltion ympäristövirasto ja Liittovaltion ympäristövirasto.