Hiljaisuudesta ääneen: Schulz paljastaa Schwedtin nuoruuden 90-luvulla!
28. maaliskuuta 2025 Daniel Schulz keskusteli nuorten väkivallasta ja 90-luvun sosiaalisista haasteista Frankfurtissa (Oder).

Hiljaisuudesta ääneen: Schulz paljastaa Schwedtin nuoruuden 90-luvulla!
27. maaliskuuta 2025 kirjailija Daniel Schulz luki kirjastaan "Olemme kuin veljiä" Eurooppa-yliopiston Viadrinan loge-salissa. Lukeessaan Schulz käsitteli nuorten miesten väkivaltaista kasvatusta Brandenburgissa 1990-luvulla, jolloin poliittiset mullistukset ja sosiaaliset jännitteet leimaavat. Viadrinan varapresidentti Janine Nuyken avasi tilaisuudessa läsnäolijat puhuivat silloisten nuorten hiljaisesta traumasta ja haasteista, jotka heidän piti voittaa. Nuyken, joka kasvoi Frankfurtissa (Oder), muistutti poliittiset jännitteet ja niiden vaikutukset yhteiskuntaan, mutta totesi myös, että nämä jännitteet Viadrinassa johtivat räjähdysten sijaan räjähdyksiin.
Lukeessaan Schulz kuvaili pikkukaupungin nuorten ambivalenttia tilannetta, joka on jäänyt laiskuus ja pelon väliin. Hän käsitteli erityisen elävästi näiden nuorten yksinäisyyttä sekä 1990-luvulla vahvistuneiden väkivaltaisten oikeistoryhmien vaikutusta. Yleisöllä oli mahdollisuus keskustella nuoruuden haluista ja naisten roolista tässä yhteiskunnallisessa mullistuksessa. Lukemisen lisäksi käytiin myös henkilökohtaisia keskusteluja, joissa Schulz signeerasi kirjoja ja puhui lukijoille kokemuksistaan.
90-luvun sosiaaliset kontekstit
Jotta Schulzin lukemista voitaisiin luokitella paremmin, on tärkeää ottaa huomioon 1990-luvun sosiaalinen ja poliittinen konteksti Brandenburgissa. Tämän vuosikymmenen aikana alueella tapahtui suuria muutoksia. Niin kutsutuille "pesäpallomailavuosille" oli ominaista lukuisat väkivaltaiset hyökkäykset, joihin liittyi vahva oikeistolainen kohtaus. Esimerkiksi Schwedt, kaupunki, johon muurin murtuminen vaikutti voimakkaasti, menetti monia työpaikkoja; joka neljäs kansalainen kärsi työttömyydestä. Tämä näkymien puute johti maastamuuttoon ja monien nuorten kokemien sosiaalisten häiriöiden lisääntymiseen.
Rikollisuuden lisääntyminen ja väkivaltaisten uusnatsiryhmien syntyminen vaikuttavat monien nuorten identiteetin etsintään. Talsandin peruskoulun Schwedtissä opiskelijoiden nykyinen projekti käsitteli näitä aiheita. Vuoden kestäneessä tutkimusprojektissa syntyi kiertävä näyttely, joka sisälsi arkistotutkimusta ja nykyajan todistajien haastatteluja. Tämä osoittaa oikeistolaisen väkivallan vaikutukset 90-luvulla, ja sen järjesti liittovaltion perhe-, eläke-, nais- ja nuorisoministeriö osana "Elävää demokratiaa!" ohjelmoida. tukee.
Ennaltaehkäisy ja sosiaalinen vuoropuhelu
Nuorten äärioikeistolaisten suuntausten käsitteleminen oli keskeinen kysymys 1990-luvulla. Aggression ja väkivallan vastainen toimintaohjelma (AgAG) käynnistettiin tuolloin tämän ongelman ratkaisemiseksi. Seuraavina vuosina rahoitettiin lukuisia hankkeita, jotka oli suunnattu oikeistomiljöössä liikkuville nuorille. Näistä ponnisteluista huolimatta asiantuntijat kritisoivat oikeistolaisen väkivallan (mahdollisten) uhrien laajaa laiminlyöntiä.
Tällä hetkellä oikeistosuuntauksien ja siihen liittyvän väkivallan käsittelyn haasteet ovat edelleen olemassa. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kasvava tarve on ilmeinen oikeistopopulististen toimijoiden uhkailuyrityksiä sosiaalis-kasvatusprojekteja vastaan. Enemmistöyhteiskunnan rooli nähdään myös yhä enemmän tekijänä äärioikeistolaisen väkivallan syntymiselle. Tätä kiireellisyyttä korostettiin myös Schulzin käsittelyssä, kun hän huomautti, että yhteiskunnan pitäisi pystyä vastustamaan kasvavaa siirtymää oikealle.
Daniel Schulzin lukeminen ei ollut vain kirjallinen tapahtuma, vaan myös aloitus konferenssille "Ota kantaa!? Monimuotoisuusdiskurssit ja konfliktien ratkaisu", joka pidettiin 28.3.2025. Konferenssin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta sosiaalisesta monimuotoisuudesta ja jatkaa kriittistä tarkastelua nykypäivän haasteissa.