Hofstran opiskelijat löytävät solidaarisuuden Saksan terveydenhuoltojärjestelmästä

Hofstran opiskelijat löytävät solidaarisuuden Saksan terveydenhuoltojärjestelmästä

Ryhmä New Yorkin Hofstra-yliopiston opiskelijoita ja professoreita teki äskettäin viikon mittaisen vierailun Bremenissä Constructor Universityn tukemana. Vierailun tavoitteena oli tutustua Saksan terveydenhuoltojärjestelmään ja hyvinvointivaltioon. Tiedemiesluentojen lisäksi ohjelmassa käytiin keskusteluja eri alojen terveysasiantuntijoiden kanssa. Osallistujat tekivät erityisen vaikutuksen saksalaisen järjestelmän solidaarisuudesta amerikkalaiseen järjestelmään verrattuna.

Viehätyksen alullepanija, Constructor Universityn kansainvälisten ohjelmien koordinaattori Magdalena Dieterle korosti tällaisten lyhytaikaisten ohjelmien merkitystä opiskelijoille. Tässä yhteydessä 12 opiskelijaa ja 3 professoria saivat mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia poliitikkojen kanssa. Yksi merkittävä edustaja oli Reiner Bensch CDU:sta, joka tarjosi näkemyksiä ajankohtaisista terveyspoliittisista ongelmista.

Kulttuurisia ja ammatillisia vaikutelmia

Erityiset kulttuurimatkat tekivät vierailusta kokonaisvaltaisen kokemuksen. Ryhmä vieraili Emigration Museumissa Bremerhavenissa ja Paula Modersohn Becker -museossa, jotka osallistuivat saksalaisen kulttuurin ja historian tutkimiseen. Saksassa ollessaan tutkijat, kuten tohtori Franziska Deutsch ja tohtori Solveig Lena Hansen, pitävät luentoja, jotka käsittelivät Saksan terveydenhuoltojärjestelmän haasteita.

Keskusteluissa tuotiin esille järjestelmän vahvuuksien lisäksi myös heikkoudet. Vaikka Saksassa on muihin maihin verrattuna korkea terveydenhuoltohenkilöstön saatavuus ja 213 sairaalahoitoa 1 000 asukasta kohden, se on selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella, haasteita ovat myös henkilöstöpula ja teknologiset puutteet. Opiskelijat ja professorit keskustelivat näistä näkökohdista yksityiskohtaisesti.

Terveyden tasapuolisuus ja rakenteelliset alijäämät

Toinen esiin nostettu kriittinen seikka oli terveyden tasapuolisuus. Raporttien mukaan hyvästä hoitopalvelujen saatavuudesta huolimatta Saksassa on huomattavia puutteita hoidossa. Tämä epätasa-arvo johtuu osittain vahvoista taloudellisista intresseistä ja vakiintuneiden instituutioiden sinnikkyydestä. Haasteet terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä ovat selvästi havaittavissa, sillä todellisuudessa edistyminen jää usein odotusten jälkeen.

Jos verrataan lääkäreiden kanssakäymisen tiheyttä, erot tulevat myös näkyviin. Keskimäärin jokainen Saksan kansalainen Saksassa käy lääkärissä lähes kymmenen kertaa vuodessa, kun taas Ranskan kaltaisissa maissa tämä luku on vain 5,6 käyntiä. Saksan järjestelmä koetaan helposti saavutettavaksi, mikä näkyy myös suhteellisen pienessä määrässä ihmisiä, jotka luopuvat sairaanhoidosta taloudellisista syistä. Erityisesti perusterveydenhuollossa on kuitenkin merkittäviä puutteita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vierailu Hofstran yliopistoon osoittaa, että kulttuurien ja järjestelmien välinen vaihto ei ole vain rikastuttavaa, vaan tarjoaa myös arvokkaita näkemyksiä kunkin terveydenhuoltojärjestelmän omista vahvuuksista ja heikkouksista. Osallistujien sitoutuneet keskustelut ja analyysit korostavat tällaisen kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja tarvetta vastata ennakoivasti olemassa oleviin haasteisiin.