Tiede ja demokratia: vuoropuhelua kestävämmän yhteiskunnan puolesta!

Tiede ja demokratia: vuoropuhelua kestävämmän yhteiskunnan puolesta!

Kasselin yliopiston Gießhausissa pidettiin 10.6.2025 Hessenin tiede- ja tutkimusministeriön (HMWK) järjestämän uuden keskustelusarjan avaustilaisuus. Aloitteen tavoitteena on tuoda tiede ja poliittinen päätöksenteko lähemmäs kansalaisia ​​ja kehittää yhdessä näkökulmia kestävään demokratiaan. Tapahtuman otsikkona oli "Osallistumisen kautta kestävä demokratia – mitä näkökulmia tiede tarjoaa" ja se tarjosi tilaa vuoropuhelulle eri yhteiskunnallisten toimijoiden välillä.

Tärkeään tapahtumaan osallistuivat mm. tiedeministeri Timon Gremmels, yliopiston rehtori prof. tri Ute Clement ja moderaattori prof. tohtori Felix Welti. Ministeri Gremmels korosti avauspuheessaan tieteen, politiikan ja yhteiskunnan välisen dialogin tärkeyttä. Keskusteltiin keskeisistä kysymyksistä, kuten siitä, miten poliittisiin prosesseihin osallistumista voidaan edistää ja miten tutkimuksen näkökulmia voidaan siirtää yhteiskuntaan. Gremmels otti selkeän kannan historiallista revisionismia ja antisemitismiä vastaan.

tieteen vastuulla

Professori tri Ute Clement korosti yliopistojen olennaista roolia. Hän julisti: "Demokratia tarvitsee tiedettä. Tiede tarvitsee demokratiaa." Tämä toteamus tekee selväksi, että toimiva demokratia perustuu vankkaan tieteelliseen perustaan, ja vastineeksi tiede tarvitsee demokraattisen ympäristön voidakseen edistää tehokkaasti tuloksiaan.

Tilaisuutta moderaattorina toiminut professori tohtori Felix Welti korosti tasa-arvoisen ja osallistavan osallisuuden merkitystä demokraattisissa prosesseissa. Erilaisia ​​demokratiaa, sukupuolitutkimusta, osallisuutta, monimuotoisuutta ja kestävyyttä koskevia hankkeita esiteltiin valaisemaan aiheita erilaisista sosiaalisista näkökulmista. Demokratian edistämistä ei katsottu pelkästään akateemisesta näkökulmasta, vaan myös koulujen, yritysten, urheilun ja maaseudun aloilta.

Suuret haasteet

Keskustelusarja on osa "Demokratiatutkimuksen vahvistaminen Hessenissä" -ohjelmaa. Tavoitteena on lisätä demokratian sietokykyä ääriliikkeitä ja polarisaatiota vastaan ​​sekä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Ottaen huomioon poliittisten ja taloudellisten arvioiden kasvavan vaikutuksen tieteeseen, Robert Merton varoitti jo vuonna 1938, että tieteen riippumattomuus on vaarassa, jos sen tuloksia arvioidaan vain kvantitatiivisten parametrien perusteella. Tämä varoitus on nykyään tärkeämpi kuin koskaan.

Muuttuvassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä tiede ei vain tuota tuloksia, vaan se kohtaa myös kasvavat roolinsa ja vaikutusvaltansa haasteet. Koronapandemia on osoittanut esimerkillisesti, kuinka tärkeää tieteen ja yhteiskunnan välinen dialogi on. Leopoldinan kaltaisia ​​tutkijoita ja instituutioita pyydetään tukemaan politiikkaa ja yhteiskuntaa tieteellisesti järkevillä neuvoilla.

Demokratian edistäminen tieteessä

Näkemykset ja lähestymistavat tieteen demokratisoimiseen ovat yhä tärkeämpiä. Saksan tiedeakatemioiden liiton puheenjohtaja Günter Stock ilmaisi huolensa siitä, että julkisten ryhmien heijastamaton vaikutus tutkimustuloksiin voi vahingoittaa tiedettä. Tässä yhteydessä korostuu myös perustutkimushankkeille välttämättömän autonomisen tieteen tarve.

Demokraattinen ja moniarvoisesti suuntautunut tiede on välttämätön, jotta globaaleihin haasteisiin voidaan vastata riittävästi. Aloitteet, kuten "Civil Society Platform ResearchWende", puoltavat kestäviä tutkimuslähestymistapoja ja osoittavat, kuinka tärkeäksi kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta tutkimusprosessiin on tullut. Sellaiset käsitteet kuin "yhteissuunnittelu" ja "yhteistuotanto" avaavat uusia mahdollisuuksia yhteiseen tiedontuotantoon.

Näistä käsitteistä käytävän keskustelun myönteinen kehitys kansainvälisissä tutkimusohjelmissa antaa toivoa, että Saksa voi käyttää tiedeakatemioitaan vauhdittamaan näitä keskusteluja. Kaiken kaikkiaan Kasselin tapahtuma osoittaa, kuinka tärkeää tieteen, politiikan ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu on demokratian vahvistamisen kannalta. Haasteet ovat suuria, mutta tiivis yhteistyö voi olla avain kestävään demokratiaan.

Lisätietoja löytyy verkkosivuilta Kasselin yliopisto, Tutkimus ja opetus ja Science.de.