Kukkanauhat houkuttelevat perhosia - mutta se ei riitä luonnon monimuotoisuudelle!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Göttingenin yliopisto tutkii monipuolisten maatalousmaisemien merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Die Universität Göttingen forscht über die Bedeutung vielfältiger Agrarlandschaften für den Erhalt der Biodiversität.
Göttingenin yliopisto tutkii monipuolisten maatalousmaisemien merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Kukkanauhat houkuttelevat perhosia - mutta se ei riitä luonnon monimuotoisuudelle!

Peltojen väliset kukkakaistaleet ovat erittäin suosittuja maatalouden ympäristötoimenpiteenä, mm Göttingenin yliopisto raportoitu. Nämä toimenpiteet houkuttelevat lukuisia kukkavieraita, kuten perhosia ja villimehiläisiä, ja auttavat kaunistamaan maisemaa. Lajirikkaan maatalousmaiseman yleistavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, jos kukkanauhat luodaan yksinkertaisesti. Yliopistotutkijat ovat painottaneet Biological Conservation -lehdessä, että biologisen monimuotoisuuden tehokas suojelu edellyttää myös viljelyalueiden ulkopuolisia elinympäristöjä.

Maatalous ja sen laajeneminen ovat yksi tärkeimmistä syistä maailmanlaajuiseen lajien häviämiseen. Biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi kestävästi on tärkeää luoda monipuolisia luontotyyppejä. Yksivuotiset kukkanauhat ovat melko yleisiä Euroopan unionissa, mutta niiden vaikutus on rajallinen, koska ne tukevat vain rajoitettua lajivalikoimaa. Tässä yhteydessä korostuu tarve toimia maisematasolla eikä vain keskittyä väliaikaisiin ratkaisuihin.

Elinympäristöjen monimuotoisuus on avainasemassa

Biologisen monimuotoisen maatalouden tavoitteen saavuttamiseksi tulee edistää elinympäristöjä, kuten monipuolisia viljelykasveja sisältävää peltoa sekä yksivuotisia ja monivuotisia elinympäristöjä. Muita tärkeitä elementtejä ovat sekä virtaava että seisova vesi. Pellon kokoa pienentämällä voidaan luoda lisää reunarakenteita eri eläinlajeille. Erilaisesti rakennetut elinympäristöt täydentävät toisiaan resurssien saatavuudessa ja ovat välttämättömiä ekosysteemipalvelujen, kuten pölytyksen ja biologisen tuholaistorjunnan, edistämisessä.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä viljelijöiden ja muiden toimijoiden välillä. Professori Dr. Teja Tscharntke korostaa yhteisten ponnistelujen merkitystä biodiversiteettiystävällisten maatalousmaisemien suunnittelussa. Näiden löydösten alkuperäinen julkaisu erikoiskirjallisuudessa on Teja Tscharntken et al. löytyy biologisesta suojelusta.

Strategiat maisemaelementtien turvaamiseksi

Maatalousmaan biologisen monimuotoisuuden kokonaisvaltainen suojelu ja säilyttäminen on luonteenomaista NABU:n ponnisteluille. NABU tilasi yhteistyössä Leibnizin maatalousmaisematutkimuksen keskuksen (ZALF) kanssa tutkimuksen maisemaelementtien lisäämiseksi Brandenburgissa. Tämä tutkimus osoittaa, että vähintään 10 % maatalousmaisemasta on tärkeää käyttää elementteihin, kuten pensasaidat, kukkakaistaleet ja pienet vesistöt.

Tutkijoiden strategialla pyritään varmistamaan, että enemmän maisemaelementtejä integroidaan maataloustuotantoon ilman, että niillä on negatiivinen vaikutus satoihin. Termien, kuten "kylmäpisteet" käyttöönotto rakenteellisesti heikoille yhteisöille tekee selväksi, missä maisemaelementeillä voi olla eniten myönteisiä vaikutuksia. NABU vaatii myös yhtenäistä maisemaelementtien määritelmää sekä koordinoitua suhdetta sääntely- ja rahoituslainsäädännön välillä näiden elementtien kestävän soveltamisen varmistamiseksi.

Lopuksi on mainittava, että Saksan kehitysyhteistyöllä on tärkeä panos maatalouden monimuotoisuuden säilyttämiseen. Agroekologisia periaatteita ja alueellisia kiertokulkuja edistämällä on mahdollista käyttää ja säästää luonnonvaroja kestävästi. Kumppanimaiden maaseutuväestön tukeminen perinteisillä viljely- ja karjankasvatusmenetelmillä on tärkeä askel maanviljelijöiden paikallisten siementen oikeuksien vahvistamisessa.

Pienviljelijöiden rooli kasvinjalostuksessa ja siementen tuotannossa korostuu, samoin kuin tasa-arvoinen maan saatavuus erityisesti naisille ja alkuperäisyhteisöille. Turvatut maaoikeudet ovat siis maaseutualueiden kestävän kehityksen edellytys, mikä viime kädessä edistää myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Lisätietoja näistä aloitteista on kohdassa BMZ.