Ilmastonmuutos metsässä: Mitkä puulajit selviävät kuivuudesta?

Ilmastonmuutos metsässä: Mitkä puulajit selviävät kuivuudesta?

Ilmastonmuutoksen jatkuessa veden imeytymistä ja saatavuutta koskeva tutkimus on metsiemme tulevaisuuden kannalta kriittistä. Nykyinen tutkimus Göttingenin yliopisto tarjoaa tietoa puulajien, kuten kuusen, pyökin ja douglaskuusen veden imeytymissyvyydestä. Tavoitteena on selvittää, mitä puulajeja tulisi edistää pitkien kuivien kausien aikana.

Tämän kattavan tutkimuksen tulokset osoittavat, että pyökki ja douglaskuusi pääsevät veteen syvemmiltä maakerroksista, kun taas kuusen rasitus on suurempi kriittisissä kuivavaiheissa, koska se on riippuvainen ylempien maakerrosten vedestä. Nämä havainnot ovat erityisen tärkeitä, varsinkin kun sekametsät vaikuttavat vedenottoon. Seoksissa havupuiden kanssa pyökki imee enemmän vettä syvemmiltä kerroksilta kuin puhtaissa metsiköissä.

Puulajien ja sekametsien vaikutus

Göttingenin yliopiston tutkimusryhmä analysoi stabiileja isotooppeja erottaakseen veden lähteet ja arvioidakseen erilaisia ​​puulajeja vertailukelpoisissa olosuhteissa. Mittaukset tehtiin neljässä paikassa Ala-Saksissa. Nämä osoittavat, että puulajin, puulajien sekoituksen ja maaperän olosuhteet ovat olennaisia ​​veden imeytymisessä. Erityisen kriittistä on se, että kuusikot kärsivät nopeammin veden puutteessa, jolloin siirtyminen muihin puulajeihin, kuten Douglaskuuseen, ei näytä olevan optimaalinen ratkaisu.

Pyökin positiiviset reaktiot naapureihin sekametsiköissä osoittavat selvästi, että niiden synergia voi johtaa parempaan veden saatavuuteen. Sitä vastoin sekoitus pyökin kanssa vaikuttaa kuusen veden imeytymiseen. Vaikka pyökkiä ja Douglas-kuusta pidetään yhteensopivana yhdistelmänä, molemmat puulajit voivat myös kokea vaikeuksia äärimmäisessä kuivuudessa.

Ilmaston sopeutuminen metsätaloudessa

The Liittovaltion geotieteiden ja luonnonvarojen instituutti (BGR) ja Luoteis-Saksan metsäntutkimuslaitos (NW-FVA) tutkivat kuivuutta sietävien lajien, kuten Douglas-kuusen ja tammen, vaikutuksia maaperän vesitaseeseen "KLIBW-GW"-projektissa. BMEL:n ja BMUV:n rahoittaman ja marraskuuhun 2024 asti kestävän hankkeen tavoitteena on mitata pohjaveden uusiutumisnopeus puulajien, kuten Douglas-kuusen, punaisen tammen ja kuusen alla.

Etenkin pohjaveden täydennys on tärkeä metsien tarjoama ekosysteemipalvelu. Nykyiset ilmasto-olosuhteet johtavat näiden latausnopeuksien laskuun, mikä vaatii uusia metsätalouden lähestymistapoja. Lehtipuut, kuten punainen tammi, voivat lisätä pohjaveden uusiutumista, kun taas Douglas-kuusi voi vähentää vuotomääriä.

Vesitasapainon mallinnus

Baijerissa käytetään fysikaalisiin lakeihin perustuvia vesitasemalleja vesitasapainon kokonaisvaltaiseen analysointiin. Nämä mallit, kuten LWFBrook90, yhdistävät maaperän ja paikan ominaisuudet meteorologisiin mittauksiin mahdollistaakseen paikkakohtaisen vesitasapainoesityksen. Tämä tarkkuus on ratkaisevan tärkeää pääpuulajien erilaisen vedenkulutuksen huomioon ottamiseksi.

Nämä mallit kuvaavat kattavasti puulajien, kuten kuusen, männyn, pyökin ja tammen sekä sekametsikön vesitarpeita. Tietoja käsitellään paikkatietojärjestelmissä (GIS), jotta metsäalan ammattilaisten päätöksenteon kannalta olennainen tieto esitetään selkeästi.

Ilmastonmuutoksen asettama haaste vaatii uusia metsänhoitostrategioita, joilla varmistetaan metsien elinvoimaisuus ja niiden vaikutus vesihuoltoon tehokkaalla maaperänhoidolla. Molemmat tutkimusmenetelmät tarjoavat arvokkaita näkemyksiä metsien sopeutumisesta muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja niiden vaikutukseen vesitaseeseen.