Keskity veroetiikkaan: Tuoko avoimuuden lisääminen itse asiassa enemmän rehellisyyttä?
Ekonomisti Johannes Lorenz analysoi läpinäkyvyyttä ja veromoraalia Saksassa. Tulokset ja poliittiset toimenpiteet veronkiertoon.

Keskity veroetiikkaan: Tuoko avoimuuden lisääminen itse asiassa enemmän rehellisyyttä?
Keskustelu veroetiikasta ja avoimuudesta on noussut viime vuosina yhä enemmän yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun keskipisteeksi. Ekonomisti Johannes Lorenz tutkii, voisiko henkilökohtaisten tulotietojen mahdollisimman suuri läpinäkyvyys edistää kansalaisten verovelvollisuutta. Nykyisessä tutkimuksessaan aiempien tutkimusten tulosten perusteella hän toteaa, että avoimuuden lisääminen ei välttämättä johda suurempiin verotuloihin. Tämä on erityisen tärkeää saksalaisen verokulttuurin kontekstissa, jossa ajatus verotietojen julkistamisesta koetaan epätavallisena.
Ottaen huomioon Saksan vakavan veronkierron, joka Lontoon yliopiston arvioiden mukaan vuonna 2019 oli yli 125 miljardia euroa vuodessa, herää kysymys, voisiko tulo- ja verotietojen laajemmalla julkistamisella olla positiivinen vaikutus verolainsäädäntöön. Lorenz, joka työskentelee tutkijana Paderbornin yliopiston "Accounting for Transparency" -erityistutkimusalueella, analysoi tutkimuksessaan erilaisia verotuksen läpinäkyvyyden skenaarioita.
Tutkimuksen lähestymistavat ja tulokset
Analyysiaan varten Lorenz kehitti "pienen maailman" verkkomallin. Tässä mallissa simuloidaan fiktiivinen 1000 asukkaan kaupunginosa 40 vuoden ajan. Tässä simulaatiossa asukkaat voivat arvioida naapureiden tuloja esimerkiksi talonsa koon tai omistamansa autovalinnan perusteella. Mallissa oletetaan myös veroviranomaisten tarkastustodennäköisyydeksi 5 % vuodessa.
Lorenz testasi kolmea eri skenaariota: Ensimmäisessä skenaariossa, jossa verotietoja ei julkaista, veropetokset ovat yleisiä, koska ihmiset eivät tiedä mitä naapurit tekevät. Toisessa skenaariossa, jossa verotettava tulo julkaistaan, syntyy sosiaalista painetta. Kansalaiset, jotka saavat tietää, että heidän naapurinsa maksavat vähemmän veroja, toimivat yleensä rehellisemmin. Kolmas skenaario, joka on mahdollisimman läpinäkyvä, osoittaa, että suurin osa veronmaksajista optimoi veronsa laillisesti, koska veronkierron havaitsemisen ja rangaistuksen pelko estää monia toimimasta vilpillisesti.
Tämän tutkimuksen keskeinen havainto on, että osittainen läpinäkyvyys tuottaa eniten verotuloja. Suurin läpinäkyvyys johtaa veronkiertostrategioiden laillistamiseen, mutta maltillinen julkistaminen on tehokkaampaa verotappioiden minimoinnissa. Lorenz on ilmoittanut jalostavansa mallia edelleen tulevissa tutkimuksissa.
Veronkiertoa koskeva sääntelykehys
Suurempaan avoimuuteen tähtäävä StUmgBG laajentaa veronmaksajien yhteistyövelvoitteita ja johtaa uusiin tutkintavaltuuksiin veroviranomaisille. Lisäksi direktiivi (EU) 2011/16 edistää automaattista tiedonvaihtoa rajat ylittävässä verotuksessa. Muut toimenpiteet, kuten veroparatiisipuolustuslaki ja vähimmäisverodirektiivin täytäntöönpanolaki, osoittavat poliittista tahtoa toimia aktiivisesti veronkiertoa ja veronkiertoa vastaan.
Tutkimuksen ja sääntelyn yhdistämisestä syntyvät haasteet ja mahdollisuudet osoittavat, että veronkierron tehokkaassa torjunnassa tarvitaan monitekijäistä lähestymistapaa. Tästä eteenpäin keskustelu verotuksen läpinäkyvyydestä empiirisen tutkimuksen ja oikeudellisten puitteiden tukemana korostuu edelleen.