Eurooppa ja Yhdysvallat vaarassa: Innovoiko Aasia akkuteknologiaa?

Eurooppa ja Yhdysvallat vaarassa: Innovoiko Aasia akkuteknologiaa?

Akkuteknologian kehitys on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden liikkuvuudelle ja globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Münsterin ja Cambridgen yliopistojen sekä Fraunhofer Battery Cell Research Facilityn tutkimusryhmän tekemä tutkimus osoittaa, että Eurooppa ja Yhdysvallat saattavat hävitä kilpailussa innovatiivisista akkutekniikoista. Tässä analyysissä verrataan eri maiden patentteja ja innovaatiostrategioita ja tuodaan esiin erilaisia ​​lähestymistapoja.

Energy & Environmental Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan sähköajoneuvojen akkuteknologioita ja tunnistetaan Kiinan, Japanin, Etelä-Korean, Euroopan ja Yhdysvaltojen asemat. Samalla kun Eurooppa ja Yhdysvallat keskittyvät olemassa oleviin litiumioniteknologioihin, Aasian maat keskittyvät yhä enemmän tulevaisuuden teknologioihin.

Aasian maat ovat johtamassa

Kiina ei ole vain kehittänyt tehokkaita akkuja, joilla on korkea energiatiheys, vaan keskittynyt myös edullisiin akkuihin. Japani ja Etelä-Korea puolestaan ​​ovat keskittyneet erityisesti korkean energian akkuihin. Tutkijat varoittavat kasvavasta innovaatiokuilusta näiden Aasian maiden ja lännen välillä, mikä voi vahingoittaa Euroopan ja Yhdysvaltojen teknologista autonomiaa ja kilpailukykyä. Professori Dr. Stephan von Delft neuvoo lisäämään investointeja tulevaisuuden akkujen arvoketjuihin sekä edistämään tiedon ja teknologian siirtoa aasialaisten akkukehittäjien kanssa.

Vuodesta 2014 lähtien julkinen rahoitus akkuteknologian tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) on lisääntynyt dramaattisesti. Rahoitus on kaksinkertaistunut tai jopa kolminkertaistunut viime vuosina. Tämä osoittaa, että maat, kuten Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea ja Saksa työskentelevät aktiivisesti kehittääkseen omia strategioitaan itsenäistyäkseen kansainvälisistä toimitusketjuista. Euroopassa, erityisesti Saksassa, on esitelty uusi kattokonsepti akkututkimukselle, mikä lisää keskittymistä tuotantoprosesseihin sekä EU:n kestävän kehityksen ja kierrätyksen politiikkaan.

Globaalit strategiat vertailussa

Johtavien maiden strategiat ovat kokonaisuutena erilaisia, mutta niillä on yhteisiä tavoitteita ilmastoneutraaliuden ja kestävyyden suhteen. Saksan tavoitteena on tulla ilmastoneutraaliksi vuoteen 2045 mennessä, kun taas muut maat pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2050 mennessä ja Kiina jopa vähentämään hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2060 mennessä. Seuraavat keskeiset strategiat analysoitiin:

• USA: Bipartisan Infrastructure Act und Inflation Reduction Act 2022, mit dem Ziel, internationale Führerschaft in F&E zu gewinnen.
• Japan: Green Growth Strategy, die sich auf Produktionskapazitäten konzentriert.
• Südkorea: Secondary Battery Innovation Strategy, die die Unterstützung der E-Mobilitätsindustrie umfasst.
• Deutschland: Dachkonzept Batterieforschung 2023, mit konkreten Zielen für die Entwicklung von Feststoff-, Natrium-Ionen- und alternativen Batterien.
• China: Fokus auf die Schaffung eines stabilen Binnenmarktes für Elektrofahrzeuge und eine spezifische Batteriestrategie.

Kansainvälinen yhteistyö ja sopeutuminen erityisiin markkinoiden tarpeisiin ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kilpailukyky säilyy nopeasti muuttuvassa akkuteknologiassa. Fraunhofer ISI:n tutkijat korostavat, että nykyiset politiikkastrategiat ovat markkina- ja toimialalähtöisiä, ja he korostavat nykyisten, markkinalähtöisten lähestymistapojen tarvetta akkuteknologian kehityksen edistämiseksi. Tämä on välttämätöntä ilmastopolitiikan ja energiahuollon haasteiden voittamiseksi.