Kansainvälinen mediapsykologian konferenssi: Keskity digitaaliseen luottamukseen!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

International Conference on Media Psychology 2025 Duisburgissa: 230 osallistujaa keskustelee digitaalisista teknologioista ja sosiaalisista impulsseista.

Internationale Konferenz zur Medienpsychologie 2025 in Duisburg: 230 Teilnehmer diskutieren digitale Technologien und gesellschaftliche Impulse.
International Conference on Media Psychology 2025 Duisburgissa: 230 osallistujaa keskustelee digitaalisista teknologioista ja sosiaalisista impulsseista.

Kansainvälinen mediapsykologian konferenssi: Keskity digitaaliseen luottamukseen!

8.9.2025 kansainvälinen mediapsykologia on huomion kohteena, sillä tunnettu mediapsykologian konferenssi järjestetään Duisburgissa 10.-12.9. Saksan psykologisen seuran mediapsykologiaosaston järjestämään tapahtumaan osallistui yli 230 osallistujaa 21 maasta, jotka lähettivät 221 palautetta. Tämä 14. konferenssi on omistettu digitaalitekniikan psykologisille ja sosiaalisille ulottuvuuksille ja tarjoaa foorumin medialukutaitoa ja sääntelykysymyksiä koskevalle keskustelulle.

Konferenssin johtava henkilö, professori, tohtori German Neubaum korostaa tällaisten kansainvälisten tapaamisten merkitystä teknologioiden käsittelyssä. Duisburg-Essenin yliopiston tietojenkäsittelytieteen tiedekunta käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen vahvistaakseen tieteidenvälistä profiiliaan, kun taas yhteistyö Center for Advanced Internet Studiesin (CAIS) kanssa vahvistaa Ruhrin aluetta edelleen tiedepaikkana.

Monipuolinen ohjelma ja painopisteet

Konferenssiohjelmassa on tarjolla erilaisia ​​muotoja, kuten työpajoja, esitelmiä ja posteriistuntoja. Kohokohtiin kuuluu kaksi pääpuhetta: Professori tohtori Jessica Piotrowski Amsterdamin yliopistosta puhuu taitojen edistämisestä digitaalisessa yhteiskunnassa, kun taas tohtori Mitra Shamsi Iranista antaa näkemyksiä digitaalisesta näkyvyydestä ja feministisesta aktivismista autoritaarisissa yhteyksissä. Konferenssia edeltävät työpajat alkavat 10. syyskuuta ja sisältävät myös tarjouksia jatko-opiskelijoille sekä työpajan AI-työkaluista tutkimuksessa.

Tekoälyn käyttö mediapsykologiassa avaa lukuisia uusia kysymyksiä. Chat GPT 3:n julkaisun myötä marraskuussa 2022 tekoäly tuli monien ei-teknisten ihmisten ulottuville, ja siitä on nyt tullut konkreettinen keskustelukumppani. Käyttäjät voivat kysyä chatbotilta eri aiheista ja kokea heidät ystävällisinä, avuliaina vuorovaikutuskumppaneina. GPT 4.0 mahdollistaa nyt jopa reaaliaikaisen viestinnän tekoälyn kanssa, mikä syventää edelleen chatbottien käyttöä ja käsitystä koskevia kysymyksiä. Mediatutkimukset kyseenalaistavat, pätevätkö niin sanotut mediayhtälöilmiöt myös tekoäly-chatbotteja ja missä määrin vuorovaikutus niiden kanssa on samanlaista kuin ihmisten välillä.

Luota tekoälyjärjestelmiin

Luottamuskysymyksellä on keskeinen rooli chatbottien tutkimuksessa. Viimeaikaiset havainnot pitävät luottamusta sosiaalisena vuorovaikutuksena ja suhdekumppanina, mikä johtaa käyttäjän ja tekoälyn vuorovaikutuksen taustalla olevien psykologisten mekanismien vivahteiseen analyysiin. Nämä aiheet ovat äärimmäisen tärkeitä tekoälyn lisääntyvän integroitumisen arkeen yhteydessä. Tekoälytuetut järjestelmät käyttävät digitaalista massadataa ja tehokkaita prosessoreita toimiakseen globaalissa sosiaalisessa hermostossa.

Tekoälyllä on potentiaalia vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnallisiin päätöksentekoprosesseihin. Automaattiset päätöksentekojärjestelmät, joita käytetään esimerkiksi talous- ja koulutustilanteissa, voivat päättää mahdollisuuksista ja riskeistä algoritmisten arviointiensa avulla. Nämä järjestelmät edellyttävät siksi suurta yleisön huomiota ja kriittistä pohdintaa. Erityisesti algoritminen syrjintä ja jatkuvasta tiedonkeruusta ja analysoinnista johtuvat tietosuojahaasteet ovat tärkeä keskustelunaihe.

Vaikka Saksan väestö osoittaa kohtalaista tietoisuutta syrjivistä tekoälymalleista, tällaisten järjestelmien vaikutukset ovat tutkimusraporttien mukaan merkittäviä. Lainsäädäntö, erityisesti yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), asettaa muodolliset rajat tietopohjaisten päätöksentekojärjestelmien käytölle, mutta tällaisten teknologioiden hyväksyntä lisääntyy usein tehokkuuspaineen alla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2025 mediapsykologian konferenssi ei ole vain asiantuntijoiden vaihtopaikka, vaan myös foorumi, jossa tarkastellaan kriittisesti digitaalisen transformaation tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Täällä käynnistetyt keskustelut voivat tarjota kauaskantoisia sysäyksiä tuleville yhteiskunnallisille ja poliittisille päätöksille.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen on osoitteessa Duisburg-Essenin yliopiston verkkosivusto, Chatbottien tutkimusalusta samoin kuin Tekoälyn ja kriittisen mediakasvatuksen asiantuntemusta.