Tekoäly korkeakouluissa: tulevaisuus on nyt!

Tekoäly korkeakouluissa: tulevaisuus on nyt!

Generatiivisen tekoälyn (GenKI) ja suurten kielimallien (LLM) integroinnista korkeakoulutukseen on tullut viime vuosina yhä tärkeämpää. Erityistä huomiota kiinnitetään eurooppalaiseen ADMIT-hankkeeseen, joka esitteli ensimmäiset tulokset kattavasta tutkimuksesta 13.6.2025. Hankkeen tavoitteena on kehittää eettisiä suuntaviivoja ja didaktisia periaatteita GenKI:n ja LLM:ien käyttöön yliopistoissa, jotta nämä teknologiat voidaan mielekkäästi integroida opetukseen. Hankkeen toteuttaa FernUniversität Hagen professori tohtori Claudia de Wittin ja Silke E. Wreden johdolla eteenpäin ja EADTU:n koordinoimana. FernUniversität Hagen raportoi, että...

ADMIT, joka tarkoittaa "generatiivista tekoälyä ja suuria kielimalleja korkeakoulutuksessa", sisältää 11 etäyliopistoa ja avointa yliopistoa Euroopassa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kerätä esimerkkejä parhaista käytännöistä ja kehittää puitteet LLM:n ja GenKI:n vastuulliseen integroimiseen opetus- ja oppimiskonteksteihin. Tähän sisältyy avoimen verkkokurssin luominen, jonka tarkoituksena on antaa käytännön tietoa GenKI:n mahdollisuuksista ja haasteista. Tätä aloitetta tukevat Euroopan komissio ja FernUniversitätin sisäinen tutkimusrahoitus.

GenKI:n käytön selvitykset ja analyysit

Ensimmäiset kyselyn tulokset antavat näkemyksiä opettajien yksilöllisistä, institutionaalisista ja kansallisista näkökulmista GenKI:stä ja LLM:istä. Kehityksen ja muuttuvien käyttötapojen huomioon ottamiseksi on kesäkuussa suunnitteilla uusi kyselykierros, jossa kerätään palautetta ja mukautuksia eettisesti järkevän käytön yhteydessä. Kyselyissä analysoidaan, miten nämä teknologiat vaikuttavat koulutusmaisemaan ja mitkä eettiset asiat tulee ottaa huomioon.

Lisäksi korostetaan olemassa olevien strategioiden syvällisen ymmärtämisen tarvetta GenKI:n kestävien sovellusten luomiseksi. FernUniversität osoittaa vahvaa sitoutumista sellaisiin aiheisiin kuin monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus näiden tekniikoiden käytön yhteydessä.

LLM:ien tekniset näkökohdat

Teknologian trendien osalta useat lähteet tarjoavat tietoa LLM:ien, kuten ChatGPT:n, GPT-4:n ja Llama 2:n, toimivuudesta ja sovelluksista. Näitä tehokkaita ihmisen kielen käsittely- ja generointimalleja käytetään yhä enemmän luonnollisen kielen käsittely-, sisällöntuotanto- ja asiakastukiyrityksissä, usein ilman ylimääräistä hienosäätöä. Fraunhofer IESE raportoi, että...

OTK:ta valittaessa kriteerit, kuten tekninen yhteensopivuus, soveltuvuus, kustannukset sekä oikeudelliset ja eettiset vaikutukset, ovat keskeisiä. Kestävyysnäkökohtien tärkeys korostuu myös: yritysten tulee miettiä, ovatko LLM:t tarpeellisia heidän tarpeisiinsa vai riittääkö pienemmät, vähemmän monimutkaiset mallit. Huolellinen toteutus edellyttää myös jäsenneltyä lähestymistapaa, joka sisältää erityisten tehtävien määrittelyn ja asiaankuuluvien tietojen tunnistamisen.

Koulutuspolitiikan tuki ja monitieteiset lähestymistavat

Tekoälyn edistäminen korkeakoulutuksessa tulee myös liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriöltä (BMBF), joka on tukenut opinto-ohjelmien ja tekoälypohjaisten oppimisjärjestelmien kehittämiseen tähtääviä hankkeita vuoden 2021 lopusta lähtien. Näillä aloitteilla edistetään teknologian lisäksi sen edellyttämiä taitoja ja infrastruktuuria. Education Server raportoi, että...

Koulutussektorilla kehitetään monia AI-projekteja monialaisesti opetus- ja oppimisprosessien parantamiseksi. Levitysprojektit, kuten Cyber ​​​​Valley ja AI ​​Campus, tarjoavat lisäresursseja ja materiaaleja edistääkseen tekoälyn integrointia korkeakoulutukseen. Leopoldinan luennot ja keskustelupaperit sekä BMBF:n tekoälyn toimintasuunnitelma havainnollistavat keskustelua GenKI:n vastuullisesta kehittämisestä ja sen roolista koulutusmaisemassa.