Kestävä kehitys painopisteenä: UDE kehittää tulevaisuuteen suuntautuvaa strategiaa!

Kestävä kehitys painopisteenä: UDE kehittää tulevaisuuteen suuntautuvaa strategiaa!

7. elokuuta 2025 tohtori Sebastian Schmuck esiteltiin uudeksi kestävän kehityksen johtajaksi Duisburg-Essenin yliopistossa (UDE). Schmuck, joka on ollut mukana UDE:ssä yli 25 vuotta, opiskeli maa- ja vesirakentamista keskittyen kaupunkien vesi- ja jätehuoltoon. Tohtorintutkinnossaan hän keskittyi jätevesilaitosten CO₂-tasapainoon. Hän on työskennellyt insinööritieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2008 ja keskittyy kestävään kehitykseen yliopistossa.

Sen tehtävänä on kehittää kokonaisvaltainen kestävän kehityksen strategia. Tämän strategian tavoitteena on UDE:n systemaattinen, läpinäkyvä ja pitkäjänteinen suuntautuminen erilaisiin kestävän kehityksen tekijöihin. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhtenäistä suuntaa mitattavissa olevilla tavoitteilla. Jewelry kritisoi sitä, että on haastavaa vertailla objektiivisesti erilaisia ​​kestävyystekijöitä. Tätä varten hän keskittyy sisätilojen kestävyyden vahvistamiseen erityisprojekteilla, kuten kampuksen puutarha, biodiversiteetti & kestävyys -oppipolku ja yliopiston kattojen viherryttäminen.

Tieteidenvälisiä haasteita ja koulutustapoja

Keskeinen osa Schmuckin lähestymistapaa on usko, että kestävän kehityksen koulutus (ESD) on tärkeä muutoksen vipu. Hän näkee keskeisen tärkeänä tietoisesti muokata jokapäiväisiä päätöksiä muun muassa hankinnoissa, digitalisaatiossa ja energiankulutuksessa. Korussa painotetaan myös sosiaalista kestävyyttä, joka sisältää yhtäläiset mahdollisuudet, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallistumisen.

Schmuck tekee läheistä yhteistyötä opiskelijoista, opettajista ja hallinnosta koostuvan impulssiryhmän kanssa. Tämä ryhmä arvioi Vastuullisuuspäivien tuloksia ja kehittää uusia aihealueita. Hänellä on tekninen lähestymistapa kestävään kehitykseen, joka keskittyy voimakkaasti jätevirtoihin, kierrätykseen ja hiilijalanjälkiin, ja hän haluaisi nähdä enemmän luottamusta ja tietoisuutta UDE:n jäsenten jokapäiväisessä elämässä.

Ilmastonmuutos ja vesiherkkä kaupunkikehitys

Ilmastonmuutoksen haasteet ovat kaupunkikehityksen tämän hetken pohdinnan keskiössä. Ennusteiden mukaan rankkasadetapahtumien lisääntyminen vaikuttaa negatiivisesti viemärijärjestelmiin ja kuivuuden piteneminen vaarantaa vesistöjä ja juomavesivarantoja. The Liittovaltion ympäristövirasto korostaa kiireellistä tarvetta kehittää kestäviä ratkaisuja juomavesihuollon mukauttamiseksi tuleviin ilmastotrendeihin. Poikkitieteelliset lähestymistavat ilmastoon sopeutumiseen ja osaamisverkoston luominen ovat keskeisiä.

Toinen tärkeä näkökohta kestävässä kaupunkikehityksessä on vesiherkkä suunnittelu lähestymistapa. Tarkoituksena on kehittää asutusrakennetta siten, että se vastaa ilmastonmuutoksen ja väestörakenteen muutoksen haasteisiin. Tämä strategia on erityisen tärkeä alueilla, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia ​​pintavedestä.

Kaupunkikehityksen tulevaisuus

2000-luvun kaupunkikehityksessä on otettava huomioon paitsi taloudelliset myös sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat. The Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto huomauttaa, että kaupunkikehityksen kestävät ratkaisut haastavat usein erilaiset sosiaaliset ja luonnonolosuhteet. Eri toimintastrategioiden välisiä vuorovaikutuksia ei usein oteta riittävästi huomioon, mikä aiheuttaa käyttäjille seurantakustannuksia.

Lisäksi kaupunkien kestävä kehitys edellyttää oikeudenmukaista tasapainoa nykyisten ja tulevien elinolojen välillä. Vastuu ottaa myös tulevien sukupolvien edut huomioon on yhä kiireellisempi. Älykäs tilan- ja resurssienhallinta on tarpeen ilmansaasteiden, veden niukkuuden ja viheralueiden uhkien käsittelemiseksi. Koulutus ja tiedon siirto ovat tässä painopisteenä, jotta uusien teknologioiden ja strategioiden yhteiskunnallinen hyväksyntä saataisiin aikaan.