Uusi tuoli lastenpsykologiaan: Möllmann taistelee kehon dysmorfiaa vastaan!

Uusi tuoli lastenpsykologiaan: Möllmann taistelee kehon dysmorfiaa vastaan!

Nykyään monet lapset ja nuoret kamppailevat vääristyneen minäkuvan kanssa, joka muodostuu erilaisista sosiaalisista ja mediavaikutuksista. Professori tohtori Anne Möllmann, joka nimitettiin kliinisen lasten ja nuorten psykologian professoriksi Witten/Herdecken yliopistoon, keskittyy tutkimuksessaan kehon dysmorfisiin häiriöihin. Nämä häiriöt ilmenevät, kun kärsivät keskittyvät havaittuihin puutteisiin ja ovat vakuuttuneita siitä, että niitä ei voida hyväksyä. Nykyisessä tutkimusprojektissaan hän tutkii, kuinka negatiiviset kehokuvat voidaan tunnistaa ja käsitellä varhaisessa vaiheessa. Erilaisia ​​menetelmiä, kuten kyselylomakkeita, katseenseuranta- ja liikkeensieppausjärjestelmiä käytetään, saadakseen yksityiskohtaista näkemystä asianomaisten käsityksestä. Möllmann korostaa, että emotionaalisiin reaktioihin negatiiviseen kehonkuvaan liittyy usein epävarmuutta, häpeää ja inhoa ​​ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun.

Tutkimuksen keskeinen näkökohta on saada käsitys siitä, milloin itsenäkemys vääristyy ja miten tämä vääristyminen vaikuttaa mielenterveysongelmiin. Kehokuvahäiriöt ovat erityisen yleisiä nuorilla, jotka usein tuntevat voimakasta tyytymättömyyttä ulkonäköönsä murrosiässä. Tätä tyytymättömyyttä lisää merkittävästi idealisoituja kehokuvia edistävän sosiaalisen median käyttö. [wer.de]:n raportti osoittaa, että 11 % nuorista osoittaa ongelmallisen käyttäytymisen merkkejä sosiaalisen median suhteen, ja tyttöjen osuus on 13 % suurempi kuin poikien (9 %). Joka kolmas nuori on jatkuvasti yhteydessä ystäviin verkossa, mikä lisää entisestään painetta mukautua ihanteelliseen imagoon.

Riskitekijät ja avuntavat

Tyytymättömyydellä omaan kehoon voi olla vakavia seurauksia. Riskit vaihtelevat syömishäiriöiden, kuten anoreksian ja bulimiasta, kehittymisestä kehon dysmorfiaan. [psychotherapy.tools] mukaan nämä ongelmat liittyvät läheisesti kiusaamiseen ja sosiaaliseen paineeseen, jotka ovat merkittäviä riskitekijöitä. Samoin perheellä on keskeinen rooli itsetunnon kehittymisessä. Vanhemmat voivat vaikuttaa myönteisesti kohtelemalla omaa kehoaan kunnioittavasti ja asettamalla terveitä roolimalleja.

Auttaakseen lapsia ja nuoria kehittämään positiivista kehonkuvaa asiantuntijat ehdottavat useita harjoituksia: Näitä ovat itsehoito terveellisen syömisen kautta ilman suorituspaineita, rajojen asettaminen epämiellyttäville kehontunteille ja ennakkoluuloton kehon tietoisuuden edistäminen kosketuksen avulla. Näiden menetelmien tarkoituksena on auttaa vahvistamaan itsetuntoa ja torjumaan epärealistisia kauneuden ihanteita.

Valmistautuminen digitaalisen maailman haasteisiin

Digitaalisen maailman tuomat haasteet ovat valtavia. Professori Dr. Möllmann suunnittelee siksi kohdennettuja tarjouksia Mielenterveys- ja psykoterapian keskuksen (ZPP) lasten ja nuorten psykoterapeuttiseen poliklinikkaan tarjotakseen heille tukea tässä asiassa. Opetuksessaan hän pitää ennaltaehkäisyä ja lapsiystävällistä psykoterapiaa erittäin tärkeänä harjoittelemalla opiskelijoiden kanssa luottamuksen rakentamiseksi terapeuttiseen työhön.

Maailman terveysjärjestö (WHO) korostaa medialukutaidon tarvetta raportissaan. Tri Hans Henri P. Kluge korostaa, että interventioiden tulee olla iän mukaisia, sukupuoliherkkiä ja kulttuurisesti mukautettuja. WHO vaatii myös lisää investointeja terveyttä edistäviin kouluympäristöihin sekä kouluttajien ja terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamiseen tukemaan digitaalisia taitoja. Tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus tehdä tietoisia päätöksiä verkkotoiminnastaan ​​ja siten turvata hyvinvointiaan.