Vallankumous energia-alalla: Uusi vetymalli kehitetty Eurooppaa varten!

Vallankumous energia-alalla: Uusi vetymalli kehitetty Eurooppaa varten!

27. toukokuuta 2025 Ruhrin yliopiston Bochumin ja Duisburg-Essenin yliopiston merkittävä tutkimusyritys StEAM-projekti saatiin onnistuneesti päätökseen. Tämä esittelee globaalin energiajärjestelmän mallin, joka on kehitetty kolmen vuoden aikana liittovaltion talousministeriön rahoituksella. Tämä malli pyrkii yhdistämään sähkö- ja vetysektorit ja se on saatavilla avoimena lähdekoodina, mikä helpottaa menetelmien vaihtoa ja edelleen kehittämistä. Tutkijat korostavat käytännön kumppaneiden kanssa tapahtuvan vaihdon merkitystä koko prosessin ajan.

Hankkeen keskeinen tulos osoittaa, että Euroopalla on erityinen asema: Manner tuo suuria määriä vetyä Pohjois-Afrikasta, erityisesti Marokosta, mutta Euroopan sisäinen kuljetus tapahtuu pääasiassa putkistoja pitkin. Laivaliikenne ei edelleenkään houkuttele riittämättömien yhteyksien vuoksi tietyillä alueilla. Erityisen huomionarvoisia ovat vedyn ennustetut pitkän aikavälin rajakustannukset Euroopassa, joiden odotetaan olevan noin 110 euroa/MWh (vastaa noin 3,30 euroa/kg vetyä) vuoteen 2040 mennessä.

Kustannukset ja mahdollisuudet muilla alueilla

Vertailun vuoksi Etelä-Amerikka on alue, jossa pitkällä aikavälillä marginaalikustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat, jotka ovat noin 80 euroa/MWh (2,40 euroa/kg vetyä). Pitkät välimatkat luovat kuitenkin epäsuotuisat liikenneolosuhteet tällä alueella. Asiantuntijat huomauttavat, että laadukkaampia ja kuljetettavissa olevia johdannaisia ​​voitaisiin valmistaa paikallisesti ja viedä sitten vientiin.

Lukuisia tapaustutkimuksia tehtiin eurooppalaisen vihreän vedyn sääntelyn, maailmanlaajuisten pääomakustannusten ja uusiutuvien energiamuotojen laajentamisen rajoitusten yhteydessä. Kehitetty malli on tarkoitettu tukemaan politiikkaa ja liiketoimintaa tietopohjaisten päätösten tekemisessä.

Kansalliset vetystrategiat globaalissa kontekstissa

Globaalissa kontekstissa vedystä (H2) on tullut keskeinen toimija tulevaisuuden uusiutuvan energian järjestelmissä. Vuoden 2020 analyysissä verrattiin 16 maan ja EU:n vetystrategioita. Painopiste on näiden strategioiden eri spesifisyydessä, painopisteissä ja tavoitteissa. Japani, Ranska, Etelä-Korea ja Australia ovat jo julkaisseet merkittäviä strategioita ennen viimeaikaista kehitystä, ja yli 20 maata on ilmoittanut tai suunnittelemassa vetystrategiaa vuoteen 2020 mennessä.

Nykytrendit osoittavat, että vuonna 2022 julkaistujen julkaisujen lievän laskun jälkeen uusien suunnitelmien määrä nousi takaisin vuoden 2021 tasolle vuonna 2023. Strategia-asiakirjoja on nyt yhteensä 41 ja hallitustasolla tarkistettu neljä. Maiden, joiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on yli 80 prosenttia, odotetaan kehittävän vetystrategian vuoteen 2025 mennessä.

Kansalliset strategiat tähtäävät usein kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden integrointiin ja energialähteiden monipuolistamiseen. Myös talouskasvun mahdollisuudet uusien työpaikkojen ja teknologiaviennin kautta korostuvat voimakkaasti. Samalla tuotantokapasiteetin laajentaminen ja vedyn tarvittava kuljetusinfrastruktuuri edellyttävät koordinoitua julkista rahoitusta ja tukea.

Kansainväliset vetykumppanuudet syntyvät yhä enemmän kahden- ja kolmenvälisten sopimusten kautta, mutta poliittisten toimenpiteiden toteuttaminen jää usein alle asetettujen tavoitteiden. Koko keskustelun aikana vetymarkkinoiden haasteet ja mahdollisuudet ovat selkeästi hahmottuneet ja edellyttävät kokonaisvaltaista energiapoliittista strategiaa.

Tarkemmat yksityiskohtaiset vuositrendit ja vedyn tuotantokustannusten analyysit löytyvät raporteista alkaen stiftung-umweltenergierecht.de ja kattavat tutkimukset Maailman energianeuvosto.