Mielenterveys Saksassa: huolet, yksinäisyys ja toivo!
10. lokakuuta vietetään maailmanlaajuista mielenterveyspäivää. Ruhrin yliopiston Bochumin terveysbarometri tarjoaa ajankohtaisia näkemyksiä mielenterveydestä Saksassa.

Mielenterveys Saksassa: huolet, yksinäisyys ja toivo!
Globaalia mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Saksan terveysbarometri julkaisi tämän päivän yhteydessä äskettäin ajankohtaista tietoa mielenterveydestä Saksassa. Yli 25 000 yli 18-vuotiasta aikuista osallistui verkkokyselyyn Saksan mielenterveyskeskus (DZPG) kehitettiin Bochum-Marburgissa. Koordinointi tapahtui Ruhrin yliopiston Bochumin mielenterveyden tutkimus- ja hoitokeskuksessa (FBZ).
Tutkimustiedot osoittavat, että monet ihmiset raportoivat vakaasta tyytyväisyydestä elämään ja korkeaan henkiseen hyvinvointiin. Siitä huolimatta stressiin liittyvät vaivat sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat yleisiä. Vaikka keskiarvot ovat "normaalilla" alueella, monet vastaajat osoittavat lisääntynyttä stressiä. Mielenkiintoista on, että negatiivisten oireiden määrä lisääntyi hieman syyskuun 2024 ja heinäkuun 2025 välisenä aikana.
Väestörakenteen erot ja paineet
Tutkimustulokset paljastavat myös merkittäviä demografisia eroja. Naiset raportoivat miehiin verrattuna enemmän psyykkistä stressiä ja heikompaa elämäänsä. Lisäksi eniten altistuvat alle 20-vuotiaat nuoret ja vähiten yli 80-vuotiaat nuoret.
Alueelliset erot ovat erityisen huomattavia. Saarlandin hyvinvointi on heikointa, kun taas Berliinissä on korkein tyytyväisyys elämään, mutta se kärsii myös eniten ahdistuksesta. Ala-Saksi kärsii eniten stressistä ja masennuksesta.
Suosituksia mielenterveyden tukemiseen
Väestön mielenterveyden edistämiseksi esitetään useita suosituksia. Tämä sisältää säännöllisen harjoittelun vähintään 30 minuuttia päivässä ja näytön lyhentämisen 30–60 minuutilla päivässä. Lisäksi riittävä uni tiettyinä aikoina, terveellinen ruokavalio, henkilökohtaiset kontaktit ja pienet tauot arjessa ovat tärkeitä.
Lisäksi asiantuntijat vetoavat poliitikkoihin ja yhteiskuntaan lisäämään ilmaista liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa erityisesti naisille ja nuorille. Julkisten tilojen suunnittelun tulee edistää sosiaalista kohtaamista. Lopuksi kouluissa ja työpaikoilla tarvitaan kohdennettuja mielenterveyteen ja medialukutaitoon liittyviä koulutustoimia.
Tietoisuuden lisääminen ja haasteet
Yleisön huomio mielenterveyteen on lisääntynyt merkittävästi. Analyysin mukaan saksalaisten suurin huolenaihe on elinkustannusten nousu, jonka jälkeen valtio on pakolaisten tulva. Nämä huolet vaikuttavat sekä ihmisten ammatilliseen että henkilökohtaiseen elämään ja vaikuttavat kielteisesti heidän mielenterveyteensä.
Vuonna 2024 54 prosenttia nuorista aikuisista Saksassa kärsi mielisairaudesta, kun taas yksinäisyyttä oli 43 prosenttia 14–24-vuotiaiden ikäryhmässä ja 46 prosenttia 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Hämmästyttävää on, että vain 16 % 65–74-vuotiaista kokee yksinäisyyden stressaavana. Miehet puhuvat harvemmin mielenterveysongelmistaan, kun taas naiset hakevat nopeammin ammattiapua ja ovat todennäköisemmin työkyvyttömiä mielenterveysongelmistaan.
Lisäksi pitkät odotusajat terapiapaikoille vaikeuttavat tilannetta. Ilmoittamattomien psyykkisten ongelmien määrä on edelleen korkea, varsinkin kun itsemurha-ajatukset ja riippuvuudet ovat yleisempiä miehillä. Vuonna 2022 miehillä oli lähes 7 500 itsemurhaa, kun naisilla niitä oli noin 2 800.
Tässä yhteydessä sosiaalipsykiatrinen palvelu tarjoaa ilmaista neuvontaa ja apua mielenterveysongelmista kärsiville. Terveysbarometri toimii ennakkovaroitusjärjestelmänä riskiryhmien tunnistamisessa ja mahdollistaa kansalaisten osallistumisen mielenterveystutkimuksiin verkossa. Haasteena on edelleen puuttua tehokkaasti yhteiskunnassa lisääntyvään psyykkiseen stressiin väestön hyvinvoinnin edistämiseksi kestävästi.