Neljäs yksilöllistymissymposium: uusia polkuja ihmisille ja eläimille!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Bielefeldin yliopistossa 25. maaliskuuta 2025 järjestettävä Individualization Symposium käsittelee ihmisten ja eläinten elämänmuutoksia. Ilmoittautuminen vaaditaan.

Am 25. März 2025 behandelt das Individualisation Symposium an der Uni Bielefeld Lebensübergänge bei Mensch und Tier. Anmeldung erforderlich.
Bielefeldin yliopistossa 25. maaliskuuta 2025 järjestettävä Individualization Symposium käsittelee ihmisten ja eläinten elämänmuutoksia. Ilmoittautuminen vaaditaan.

Neljäs yksilöllistymissymposium: uusia polkuja ihmisille ja eläimille!

Bielefeldin yliopisto ilmoittaa 19. maaliskuuta 2025 tärkeästä tapahtumasta: Neljäs Individualization Symposium, jonka järjestävät Joint Institute for Individualization in a Changing Environment (JICE), yhteinen projekti InChangE ja Transregio Collaborative Research Center 212. Tämä symposiumi järjestetään 25. maaliskuuta 2025 Research Center for Interdiscipliniary -keskuksessa. on omistettu keskeiselle aiheelle: elämänmuutokset ja niiden biologiset, psykologiset ja sosiaaliset näkökohdat ihmisille ja eläimille.

Symposiumin tavoitteena on tuoda esiin uusia näkökulmia yksilöllistymiseen. JICE:n johtaja, professori Dr. Barbara Caspers korostaa yksilöiden jatkuvaa muutosta. Erityinen kohokohta on Harvardin yliopiston UCLA:n tohtori Barbara Natterson-Horowitzin luento, joka analysoi tunnevaihteluita ja niiden evoluution juuria otsikolla "The Moody Animal: The Ancient Origins of 'Ups and Downs"".

Tieteidenvälistä vaihtoa

Natterson-Horowitz ei pelkästään keskustele ihmisten ja eläinten terveysongelmien yhtäläisyyksistä, vaan myös korostaa monitieteisten lähestymistapojen merkitystä tutkimuksessa. Hänen tutkimuksensa osoittaa, että ihmisten ja eläinten tunnejärjestelmillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä. Hän käsittelee myös elämän kriittisiä vaiheita ja niiden vaikutuksia mielenterveyteen.

Toinen silmiinpistävä panos tulee professori tohtori Michael H. Goldsteinilta Cornellin yliopistosta, joka käsittelee viestinnän kehitystä luennossaan "From Birds to Words". Lisäksi suunnitteilla professori Ingela Algerin, FT Camilla Cennin ja tohtori Maria Moironin luennot.
Tohtori Bastian Mönkediek Bielefeldin yliopistosta tutkii geneettisiä ja sosiaalisia tekijöitä elämän aikana ja myötävaikuttaa kattavaan tieteidenväliseen vaihtoon, jonka tavoitteena on syventää ymmärrystä yksilöllistymisestä.

Symposiumiin osallistuminen on ilmaista, mutta vaatii ilmoittautumisen. Kaikki kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä professori Dr. Contact Barbara Caspersiin numeroon 0521 106-2194 tai sähköpostitse osoitteeseen barbara.caspers@uni-bielefeld.de. Saatavilla on lisätietoja ja linkkejä asiaankuuluville verkkosivustoille ja projekteille.

Yhteiskunnallinen muutos ja yksilöllistyminen

Symposiumin konteksti on olennainen modernisaation käynnistämän yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämisen kannalta. 1800-luvulla Euroopan ja Yhdysvaltojen kehittyneissä yhteiskunnissa tapahtui rajuja muutoksia. Saksa muuttui 25 miljoonan asukkaan maatalousmaasta vuoteen 1914 mennessä 68 miljoonan teollisuusmaaksi. 1900-luvun lopussa väkiluku oli noin 81 miljoonaa, joista noin seitsemän miljoonaa ulkomaalaista, maan siirtyessä kohti palvelu- ja tietoyhteiskuntaa.

Tämä modernisointi nähdään pysyvänä innovaationa, joka edellyttää individualistista vapautta. Stefan Hradil tunnistaa neljä modernisaatiota ohjaavaa ajatusta: progressiivinen ajattelu, yksilön vapaus, sekularisaatio ja rationaalisuus. Tapahtui rakenteellinen muutos, joka muutti paitsi elämäntapaa myös väestön mentaliteettia.

Siirtyminen maataloudesta teolliseen yhteiskuntaan toi dramaattisia muutoksia makrorakenteeseen. Valtion vetäytyminen talouden sääntelystä 1700-luvulta lähtien ja kaupunkien kasvu kuvaavat tätä muutosta. Saksan suurimpien kaupunkien väkiluku kasvoi 20 miljoonalla vuosina 1871-1939, samalla kun syntyvyys laski ja elinajanodote nousi.

1960-luvulla Saksa koki edelleen arvojen muutosta kohti itsenäisyyttä ja elämästä nauttimista. Poliittinen kiinnostus kasvoi, kun taas perinteisten arvojen hyväksyminen väheni. Tulevaisuuden arvokehitykseen voi vaikuttaa globalisaatio ja yhteiskunnallisten rakenteiden elinvoimaisuus, samalla kun keskustellaan mahdollisesta sosiaalisesta valinnasta.