Datakeskukset siirtymävaiheessa: Näin tekoäly muuttuu energiatehokkaammaksi tulevaisuudessa!

Datakeskukset siirtymävaiheessa: Näin tekoäly muuttuu energiatehokkaammaksi tulevaisuudessa!

Nykyisessä keskustelussa datakeskusten energiankulutuksesta ja niiden ympäristövaikutuksista painopiste on tekoälyssä (AI). Saarlandin yliopiston professori Wolfgang Maaßin johtama tutkimusryhmä työskentelee innovatiivisten teknologioiden parissa tekoälyjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tulevaisuuteen suuntautunut tavoite: tekoälyn pitäisi olla jopa 90 prosenttia energiatehokkaampi. Tämä on kipeästi kaivattua kehitystä, etenkin kun otetaan huomioon datakeskukset ja niiden merkittävä virrankulutus, joka on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. äänekäs uni-saarland.de Tekninen ratkaisu esitellään tulevassa Hannover Messessa, joka järjestetään 31. maaliskuuta - 4. huhtikuuta.

Saksan palvelinkeskusten sähkönkulutus oli noin 20 terawattituntia vuodessa vuonna 2023, ja ennusteiden mukaan tämä kulutus voi nousta 35 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä ja jopa 88 TWh:iin vuoteen 2045 mennessä. Kasvu johtuu pilvipalvelujen lisääntyvästä käytöstä sekä tekoälysovellusten määrän kasvusta sekä teollisuuden ja hallinnon, kuten teollisuuden ja hallinnon etenevä digitalisaatiosta. datacenters.org raportoitu.

Energiatehokkuus avainasemassa

Kasvavaan energiantarpeeseen liittyvät haasteet edellyttävät operaattoreilta kiireellisiä toimia energiankulutuksen vähentämiseksi optimoitujen jäähdytysteknologioiden ja laitteistotehokkaiden ratkaisujen avulla. Innovatiiviset lähestymistavat, kuten nestepohjaiset jäähdytysjärjestelmät ja geotermisen energian käyttö, ovat yhä tärkeämpiä. Kestävän infrastruktuurin toteuttamista vahvistavat myös lakivaatimukset, kuten uusi energiansuojelulaki (EnEfG).

Professori Maaßin tiimin keskeinen huolenaihe on kevyiden, tarpeisiin perustuvien tekoälymallien kehittäminen. Tietojen tislaamisen, pakkausteknologian, käyttö mahdollistaa pienempien, tehokkaampien oppilasmallien poimimisen suurista opettajamalleista. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä pienille yrityksille, jotka haluavat saada käyttöönsä tehokkaita tekoälyratkaisuja ilman, että heidän tarvitsee investoida laajaan infrastruktuuriin.

Teknologiset trendit ja tulevaisuuden näkymät

Palvelinkeskukset kohtaavat käännekohdan vuonna 2025 lisääntyvän energian kysynnän ja uusien lakisääteisten vaatimusten laukaisemana. Kasvavat kyberturvallisuuden ja järjestelmien kestävyyden vaatimukset korostavat tarvetta optimoida järjestelmiä jatkuvasti. Toinen tärkeä trendi on modulaariset rakentamismenetelmät, jotka mahdollistavat joustavan, nopean ja kustannustehokkaan datakeskusten rakentamisen. Esivalmistetut moduulit tarjoavat paitsi rakentamisnopeuden, myös skaalautumiskyvyn, mikä on yhä tärkeämpää.

Lisäksi uusiutuvien energialähteiden käyttö datakeskusten rakentamisessa on yhä tärkeämpää. Aurinko- ja tuulienergian käyttö sekä innovatiiviset lämmön talteenottojärjestelmät auttavat pienentämään ekologista jalanjälkeä ja voivat käyttää jopa 80 prosenttia hukkalämmöstä. Tutkimus osoittaa, että tekoäly voi mahdollistaa jopa 30 prosentin säästöt reaaliaikaisen analyysin ja automaattisen energiankulutuksen optimoinnin avulla kabinett-online.de määrittää.

Toisessa esimerkissä tutkimusryhmä kehittää yhteistyössä Stahl Holding Saaren kanssa tekoälymallia, joka mahdollistaa teräsromun automaattisen lajittelun. Tämän liittovaltion talous- ja ilmastonsuojeluministeriön noin viidellä miljoonalla eurolla rahoittaman hankkeen tavoitteena on tuottaa kompakteja, energiatehokkaita ja tehokkaita tekoälymalleja, jotka voivat parantaa merkittävästi teräksen kierrätysprosessia.

Digitaalinen tulevaisuus vaatii konesalien operaattoreiden teknisten innovaatioiden lisäksi myös kokonaisvaltaista lähestymistapaa kestävään kehitykseen, jotta ilmastotavoitteet etenevät.