Nobel-palkinnon voittaja: Lehn inspiroi kemian luennolla Freibergissä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

TU Freibergissä professori Jean-Marie Lehn korostaa luonnontieteiden merkitystä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ja tutkimuksen merkitystä.

Prof. Jean-Marie Lehn betont an der TU Freiberg die Relevanz der Naturwissenschaften für die Zukunft der Menschheit und die Bedeutung der Forschung.
TU Freibergissä professori Jean-Marie Lehn korostaa luonnontieteiden merkitystä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ja tutkimuksen merkitystä.

Nobel-palkinnon voittaja: Lehn inspiroi kemian luennolla Freibergissä

Professori Jean-Marie Lehn, Nobelin kemian palkinnon voittaja, on merkittävä hahmo tieteen maailmassa, ja hänet toivotettiin tervetulleeksi takaisin TU Bergakademie Freibergiin 30. kesäkuuta 2025. Lehn, joka oli vieraana jo vuonna 2012, korosti Winklerth Cloquilemens 36:n ulkopuolisten tutkimusten tärkeyttä. "Luonnontieteet ovat ratkaisevia ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta", Lehn painotti. Hän oli alun perin kiinnostunut filosofian urasta, mutta valitsi lopulta luonnontieteet, mitä korostaa hänen kritiikkinsä filosofisten vastausten testaamattomuudesta.

Lehn, joka valmistui kemian opinnot Strasbourgin yliopistossa vuonna 1960, väitteli tohtoriksi kolme vuotta myöhemmin Guy Ourissonin johdolla. Akateemisen uransa aikana hän työskenteli Harvardin yliopistossa Robert Burns Woodwardin laboratoriossa, jossa hän osallistui B12-vitamiinin synteesiin ja koki Woodward-Hoffmannin sääntöjen syntymisen. Palattuaan Strasbourgiin hänet nimitettiin täysprofessoriksi vuonna 1970, ja hän toimi molekyylivuorovaikutusten professorina Pariisin Collège de Francessa vuodesta 1980 eläkkeelle jäämiseensä.

Supramolekulaarisen kemian edelläkävijä

Lehnin tieteellinen perintö liittyy erityisesti supramolekulaariseen kemiaan, uuteen alaan, joka koskee monimutkaisia ​​järjestelmiä ja niiden molekyylien välisiä vuorovaikutuksia. Jo vuonna 1968 hän kehitti häkkimäisiä molekyylejä, jotka toimisivat avaimena hänen myöhempään työhönsä molekyylien tunnistamisessa. Tämä tutkimus johti lopulta kemian Nobel-palkinnon myöntämiseen vuonna 1987, jonka hän jakoi Donald J. Cramin ja Charles Pedersenin kanssa hänen perustavanlaatuisesta panoksestaan ​​supramolekulaarisessa kemiassa.

Lehn ei ainoastaan ​​loi perustaa kemialle, vaan saavutti myös merkittäviä edistysaskeleita katalyysin ja supramolekulaaristen kuljetusprosessien aloilla. Hän omistautui myös "ohjelmoitujen" järjestelmien suunnittelulle, jotka pystyvät organisoitumaan spontaanin kokoonpanon kautta hyvin määritellyiksi supramolekyyliarkkitehtuureiksi. Tämä luo perustan innovatiivisille sovelluksille molekyylielektroniikan ja fotoniikan alalla.

Palkinnot ja tunnustukset

Jean-Marie Lehn on saanut monia palkintoja, mukaan lukien CNRS:n kultamitali (1981) ja Royal Society Davy -mitali (1997). Hän on myös jäsenenä useissa arvostetuissa akatemioissa, mukaan lukien Académie des Sciences ja Académie des Technologies. Hänen rooliaan johtavana tiedemiehenä korostaa hänen suosittu luonne ja sitoutuminen tiedeviestintään.

Hänen inspiroivat sanansa, että "kaikki elämä perustuu kemiallisiin kokonaisuuksiin ja prosesseihin", osoittavat meille kemian olennaisen merkityksen ja selittävät, miksi hänen tutkimuksensa pitäisi resonoida suuren yleisön keskuudessa. Lehn on edelleen keskeinen hahmo tänä päivänä sekä akateemisessa yhteisössä että julkisessa tiedekeskustelussa.

Lisätietoja hänen työstään ja supramolekulaarisen kemian kehityksestä on verkkosivustolla TU Freiberg, ISIS ja Wikipedia.