Ensi-ilta opiskelijateatterissa: ”Viimeinen tuli” ilahduttaa Lyypekkiä!

Ensi-ilta opiskelijateatterissa: ”Viimeinen tuli” ilahduttaa Lyypekkiä!

26.6.2025 Lyypekin yliopiston opiskelijateatteri tuo lavalle Dea Loherin näytelmän ”Viimeinen tuli” ensi-illan. Tämä esitys on osa syvällistä teatteriprojektia, joka käsittelee vihan, hellyyden, surun ja toivon teemoja. Teos sai ensi-iltansa vuonna 2008 ja on sittemmin koskettanut lukuisia katsojia.

Toiminta tapahtuu hiljaisessa kaupungissa, jota on ravistellut katastrofi. Teoksen aikana yksittäiset surun selviytymisprosessit ja tarve jatkaa elämää kuvataan vaikuttavasti. Nämä aiheet ovat erityisen ajankohtaisia ​​ja ajankohtaisia ​​esityksissä, kuten yliopiston edustajat painottavat.

Yksityiskohdat esityksestä

"The Last Fire" esityspäivät ovat 22., 27. ja 28. kesäkuuta ja 2. ja 4. heinäkuuta 2025. Kaikki esitykset alkavat klo 20.30, sisäänpääsy alkaa klo 20.00. Esityspaikkana on Lyypekin yliopiston kampuksella sijaitseva Vanha Kesselhaus, joka on sopiva ympäristö tälle syvälliselle esitykselle.

Liput teokseen ovat saatavilla yliopiston verkkoportaalin kautta saatavilla täältä.

Tietoja teoksen taustasta

Teoksessaan Dea Loher tulkitsee Charles Perraultin klassista satua "Siniparta", jonka juuret ovat vuodelta 1697. Tämä vuosisatojen aikana eri muodoissa muokattu tarina käsittelee perhesiteen ja sukupuolten välisten valtasuhteiden synkkiä puolia. Painopiste on Heinrich Blaubartissa, naisten kenkämyyjässä, joka heijastaa itsensä erilaisten naisten ihanteisiin ja jota muovaavat suhteet kumppaneihinsa. Siniparran motiivi muuttuu siis pohdiskeluksi vaikeissa elämäntilanteissa olevien naisten toivosta.

Keskeinen motiivi Loherin sovituksessa on yksinäisyys, jota symboloi tanssi, erityisesti tango. Hahmojen välinen vaihto esitetään kommunikaatiomuotona, joka tapahtuu sekä fyysisesti että emotionaalisesti. Teoksen tanssit edustavat inhimillisen yhteyden halua ja siihen liittyviä haasteita.

Tässä yhteydessä käsitellään myös tapahtumia, jotka liittyvät Juliaan, Heinrichin ensimmäiseen vaimoon. Hän riistää oman henkensä rakkaudesta ja tulee siten hänen silmissään ihanteellinen nainen. Tämä herättää syvällisiä kysymyksiä rakkauden ristiriitaisuuksista ja "väärin" määritelmästä, joita esiintyjät ja katsoja heijastavat.

Tuotannossa mukana olevat Tübingenin vapaan waldorfkoulun 12A luokan oppilaat tuovat esitykseen omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Kannustetaan avointa dialogia surun, kaipauksen ja elämän eksistentiaalisista kysymyksistä. Luokan ohjaaja Jürgen Bauer ja Volker Schubertin ohjaama tiimi käsittelivät intensiivisesti teoksen tunteita ja aiheita luodakseen koskettavan teatterikokemuksen.