Uusi kielenkehityksen tutkimushanke Marburgissa alkaa 4,1 miljoonalla eurolla!

Uusi kielenkehityksen tutkimushanke Marburgissa alkaa 4,1 miljoonalla eurolla!

Saksan tutkimussäätiö (DFG) on perustanut uuden tutkimusryhmän, joka tutkii kielenkehityksen heikkoja osia. Neljän vuoden aikana 4,1 miljoonalla eurolla rahoitettua ryhmää "Heikkoja tekijöitä fonologiassa: kehitys, käsittely ja modaliteetti" johtaa Marburgin yliopisto. Tutkimusryhmää kiinnostaa erityisesti heikkojen, painottamattomien elementtien rooli prosodiassa, kielenkäsittelyn näkökulmassa, jota on toistaiseksi vähän tutkittu.

Tunnettujen instituutioiden osallistuminen korostaa tämän tutkimuksen merkitystä. Hankkeessa ovat mukana Marburgin yliopiston lisäksi Mannheimin yliopisto, Frankfurtin Goethen yliopisto, Johannes Gutenbergin yliopisto Mainz sekä Saksan aikuiskoulutusinstituutti ja Leibnizin saksan kielen instituutti Mannheimissa. Professori tohtori Frank Domahs Erfurtin yliopistosta on mukana osaprojektissa, jota rahoitetaan 358 317 eurolla. Hänen projektinsa on nimeltään "Heikkojen tavujen kirjoittaminen", joka tutkii painottamattomien tavujen käyttöä kirjallisessa kielessä.

Tutkimuksen tavoite ja kysymykset

Tutkimusryhmän keskeisenä tavoitteena on saada parempi käsitys heikkojen elementtien toiminnasta kielen kehityksessä. Tämä edellyttää kieliopillisen tiedon tutkimista, jonka heikot tavut, kuten "ehe" ja "pikin" voivat välittää. Tutkimus herättää muun muassa seuraavat kysymykset:

• Wie erwerben Kinder schwache Elemente unter verschiedenen Voraussetzungen?
• Wie hat sich die historische Entwicklung schwacher Elemente vollzogen?
• Welche neuronalen Prozesse sind beim Verstehen schwacher Elemente beteiligt?
• Wie beeinflussen schwache Elemente das Versmaß von Sprache?
• Welche Auswirkungen hat die Sprachmodalität auf den Erwerb und die Verarbeitung?

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, kuinka alakoululaiset oppivat kirjoittamaan erilaisia ​​ääniä samalla kirjaimella. Pilottitutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että lapset tarvitsevat aikaa tuottaakseen oikein painottamattomia tavuja sanojen loppuun. Näillä vaikeuksilla voi olla negatiivinen vaikutus kielen oppimisen jatkamiseen ja ne korostavat prosodian – tempon, melodian ja rytmin vuorovaikutuksen – merkitystä kieltenoppimisessa.

Kielelliset puitteet

Tutkimusryhmää tukevat erilaiset kielelliset tasot, jotka ovat tärkeitä kieltenopetuksen ja tuen kannalta. Kielialueiden analysoinnissa käytetään erilaisia ​​kielenhavainnointimenetelmiä. Erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin kielitasoihin:

• Phonetik
• Phonologie
• Morphologie
• Syntax
• Semantik / Lexikon
• Textlinguistik
• Pragmatik
• Prosodie

Nämä tasot auttavat tunnistamaan kielen oppimisen häiriöitä ja kehittämään kohdennettuja tukitoimenpiteitä. Tutkimusryhmän tulosten tarkoituksena ei ole vain edistää tieteellistä keskustelua prosodisista järjestelmistä, vaan myös antaa käytännön näkemyksiä kielen didaktiikkaan. Yhdistämällä teoreettinen tietämys ja käytännön soveltaminen pyritään viime kädessä parantamaan oppilaitosten kielitukea.

Kuten eri toimielimet korostavat, kerätyillä todisteilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kielen ymmärtämiseen ja edistämiseen. Tämä monitieteinen projekti on merkittävä askel kielentutkimuksessa, mikä mahdollistaa syvemmän näkemyksen kielenkäsittelyn monimutkaisuudesta.

Anna lisätietoja tutkimusryhmästä Erfurtin yliopisto, Marburgin yliopisto samoin kuin Languageeducation.net.