Aivohalvauksen ymmärtäminen: Tunnista riskit ja toimi nopeasti!

Aivohalvauksen ymmärtäminen: Tunnista riskit ja toimi nopeasti!

Perjantaina 28.3.2025 Ilmenaun teknillisessä yliopistossa pidetään luento aiheesta ”Aivohalvaus ei ole väistämätön kohtalon isku”. Puhujana toimii Ilm-Kreis-Klinikenin verisuoni- ja endovaskulaarikirurgian erikoisosaston ylilääkäri Ilhami Benli. Tilaisuus alkaa klo 15.00. Faradaybaussa, Weimarer Straße 32. Pääsy tähän tärkeään tiedotustilaisuuteen on 5 euroa.

Joka vuosi noin 250 000 ihmistä Saksassa sairastuu aivohalvaukseen, ja noin 30 000 sairastuneista on alle 55-vuotiaita. Merkittävä vaara on kaulavaltimon muutos, jota esiintyy neljänneksellä tapauksista. Noin 30 000 potilasta kärsii plakkien aiheuttamasta etummaisen kaulavaltimon kaventumisesta. Nämä kalsium- ja rasvakertymät voivat muodostaa verihyytymiä, jotka johtavat vaaralliseen tukkeutumiseen.

Aivohalvauksen seuraukset

Aivohalvauksen vaikutukset voivat aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia, kuten tilapäisen halvaantumisen, näkö- ja puheongelmia sekä pysyviä neurologisia puutteita ja jopa kuoleman. Siksi varhainen havaitseminen ja ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Aivohalvaus on yli 50-vuotiaiden yleisin vamman aiheuttaja, ja noin 50 % kaikista aivohalvauksista voitaisiin ehkäistä yksinkertaisilla ehkäisytoimenpiteillä, kuten esim. johtava-medicine-guide.com edustaa.

Varhainen havaitseminen tukee erityisesti riskiryhmiä. Riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, diabetes, tupakointi ja korkea kolesterolitaso. Näiden riskitekijöiden tunnistaminen ja hoito ovat ratkaisevan tärkeitä onnistuneen ennaltaehkäisyn kannalta. Yleinen aivohalvauksen syy on kaulavaltimon ahtauma, kaulavaltimon ahtauma, joka johtuu plakin kertymisestä, mikä voi vähentää verenkiertoa aivoihin.

Käytännöt ja lääketieteelliset toimenpiteet

Aivohalvauksen klassiset oireet ovat äänekkäitä gesundheit.gv.at Näköhäiriöt, halvaus ja puhevaikeudet. Väliaikainen verenkiertohäiriö, joka tunnetaan ohimenevänä iskeemisenä kohtauksena (TIA), voi esiintyä myös ennen aivohalvausta ja edustaa lääketieteellistä hätätilannetta.

Doppler-sonografiaa käytetään aivoja syöttävien valtimoiden tutkimiseen, mutta se ei yleensä ole sairausvakuutusyhtiöiden korvaama palvelu, ellei aivohalvausta epäillä. Jos kaulavaltimon ahtauma on vakava, lääkäri voi suositella vasodilataatiota tai stentin asentamista. Säännölliset lääkärintarkastukset, terveelliset elämäntavat, liikunta ja tasapainoinen ruokavalio ovat välttämättömiä riskin minimoimiseksi.

Aivohalvauspotilaiden ennuste on yleensä hyvä, jos lääketieteellisiä suosituksia noudatetaan tarkasti, varsinkin jos hoito tapahtuu aivohalvauksen erikoisyksikössä. Siksi koulutus ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja verisuonten muutosten varhainen havaitseminen on välttämätöntä potilaiden riskin vähentämiseksi.