Silta neurotieteen ja tekoälyn välillä: Fatma Deniz inspiroi #rp25:ssä

Silta neurotieteen ja tekoälyn välillä: Fatma Deniz inspiroi #rp25:ssä

25. huhtikuuta 2025 #rp25:ssä pidettiin Fatma Denizin sensaatiomainen luento, joka käsitteli kielen esitystapaa ihmisen aivoissa ja sen vertailua suuriin kielimalleihin. Fatma Deniz, johtava neurotieteilijä ja tietojenkäsittelytieteilijä, on tällä hetkellä tietojenkäsittelytieteen täysprofessori Berliinin teknisessä yliopistossa ja myös digitalisaatiosta ja kestävästä kehityksestä vastaava johtaja. Hän korosti puheessaan, että monimutkaisilla hermoverkoilla on keskeinen rooli ihmisen kielen ymmärtämisessä ja että semanttinen prosessointi tapahtuu samanlaisilla aivoalueilla kuin suurissa kielimalleissa, joita nykyään käytetään tekoälyssä.

Denizin tutkimuksen tavoitteena on rakentaa silta neurotieteen ja tekoälyn välille. Niiden löydöksillä voi olla käytännön sovelluksia, erityisesti kielihäiriöiden hoidossa ja ihmisen kaltaisia ​​kielitaitoja sisältävien tekoälyjärjestelmien kehittämisessä. Nämä tekniikat ovat ratkaisevan tärkeitä syventääksemme ymmärrystämme kielenkäsittelyn taustalla olevista mekanismeista, mikä on tulossa yhä tärkeämmäksi digitaalisissa humanistisissa tieteissä.

Kielenkäsittelyn neurokognitiiviset mallit

Toinen tärkeä aihe nykyisessä tutkimuksessa on aikuisten kuulokielen ymmärtämisen neurokognitiiviset mallit. Nämä mallit tarjoavat puitteet aikasarjoille ja toiminnalliselle neuroanatomialle, jotka vaikuttavat syntaktisiin, semanttisiin ja leksikaalisiin prosesseihin. Erillisillä verkostoilla vasemmalla pallonpuoliskolla on rooli, kun taas prosodiset prosessit tapahtuvat oikealla pallonpuoliskolla. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata toiminnallisia ja rakenteellisia suhteita aivojen keskeisten kieleen liittyvien alueiden, kuten ajallisen, frontaalisen ja subkortikaalisen alueen, välillä.

Lisäksi se tutkii, kuinka nämä kielelliset elementit ovat vuorovaikutuksessa muiden kielellisten ja ei-kielellisten alueiden, kuten muistin ja tunteiden, kanssa. Tämä johtaa laajempaan ymmärrykseen kielen hierarkkisista käsittelyjärjestelmistä, jotka ovat keskeisiä tehokkaiden tekoälymallien kehittämisessä.

Tekoäly ja sen rooli humanistisissa tieteissä

Tekoälystä ja koneoppimisesta on nyt tullut digitaalisten humanististen tieteiden peruselementtejä. Ne mahdollistavat uusia tapoja analysoida, jäsentää ja tulkita monimutkaista tietoa. Tekoäly yhdistää perinteiset humanistiset menetelmät tehokkaisiin algoritmeihin luoden uusia mahdollisuuksia hahmontunnistukseen ja suurten tietomäärien analysointiin.

Tekoälyjärjestelmät pystyvät käsittelemään luonnollista kieltä ja kuvia, mukautumaan uuteen tietoon sopivien algoritmien avulla ja ratkaisemaan monimutkaisia ​​tehtäviä automaattisesti. Humanistisilla tieteillä tekoälyä käytetään usein suuren datan analysointiin, automaattiseen tekstintunnistukseen sekä visuaalisen ja auditiivisen median kulttuuriseen analysointiin. Tämä osoittaa paitsi näiden teknologioiden tuoman lisäarvon, myös niiden mahdollisen vaikutuksen tutkimuksen tulevaisuuteen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että neurotieteen ja tekoälyn yhdistelmä edustaa lupaavaa polkua kielenkäsittelyjärjestelmien jatkokehitykseen. Fatma Denizin löydökset voivat olla tärkeitä sekä kielihäiriöiden hoidon optimoinnissa että ihmisen kaltaisia ​​kielitaitoja sisältävien tekoälyjärjestelmien kehittämisessä.