DIALOGUE-projekti käynnistyy: monimuotoisuuden edistäminen luokkahuoneessa!
Vechtan yliopisto käynnistää DIALOGUE-projektin kansainvälistääkseen opettajien koulutusta monimuotoisuuden edistämiseksi luokkahuoneessa.

DIALOGUE-projekti käynnistyy: monimuotoisuuden edistäminen luokkahuoneessa!
Vechtan yliopisto on käynnistänyt uraauurtavan hankkeen opettajankoulutuksen kansainvälistämiseksi. "DIALOGI – Kansainvälisten oppimismahdollisuuksien kehittäminen opettajankoulutuksen ymmärtämiseen" -nimisen hankkeen tavoitteena on tukea opettajia käsittelemään paremmin monimuotoisuutta luokkahuoneessa. Tämä kerrottiin avajaistilaisuudessa, joka kokosi paitsi opettajia myös poliitikkoja, opettajia ja tiedemiehiä. Oma uutispöytä kertoo, että hanketta toteutetaan yhteistyössä Italian, Viron, Itävallan ja Kosovon instituutioiden kanssa.
DIALOGUE-projektia rahoittavat Saksan akateeminen vaihtopalvelu (DAAD) ja liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF) noin 600 000 eurolla. Tavoitteena on tukea opettajia kohtaamaan yhä heterogeenisempi opiskelijakunta. Erityisen huomionarvoista on, että noin 19 prosentilla Vechtan yliopiston opiskelijoista ei ole Saksan kansalaisuutta. Monilla heistä on maahanmuuttajatausta, mikä korostaa hankkeen merkitystä.
Ymmärrä monimuotoisuus mahdollisuutena
Silke Dormichian, yksi avainpuhujista, korosti arvostuksen ja kunnioituksen suurta merkitystä oppimisprosessissa. Hän korosti, että eroon keskittyminen tulee nähdä opetuksen rikastamisena. Professori tohtori Frederike Bartels lisäsi, että kokemuksen hankkiminen eroista on välttämätöntä, jotta tuleville opettajille voidaan tarjota asianmukaiset työkalut.
Franziska Wieborg kertoi positiivisista kokemuksistaan, joita hänellä oli lukukauden aikana Virossa. Nämä kokemukset olivat osa aiempaa projektia, jolla oli samanlaiset tavoitteet. Globalisoituvassa maailmassa on olennaista, että myös opettajankoulutuksen opiskelijat kohtaavat kulttuurienvälisen koulutuksen haasteet.
Opettajankoulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia
Heike Bickmann Ala-Saksin kulttuuriministeriöstä käsitteli haasteita, joita esiintyy opettajankoulutuksen opiskelijoiden ulkomailla oleskelun kysynnässä. Tämä liikkuvuusrahoitus on tärkeä askel antaa opettajille mahdollisuus saada kansainvälistä kokemusta. Sandra Sollmann korosti myös toimivan kaupunkiyhteiskunnan roolia ja mukautettuja koulualueita edistämään monimuotoisuutta luokkahuoneessa.
Kansainvälisessä vertailussa esimerkit Kanadasta ja Norjasta osoittavat, että kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteleminen ymmärretään siellä jo osana koulutunteja. Toronton kaltaisissa kaupungeissa koulujen pihoilla puhutaan jopa 70 eri kieltä, ja monet opettajat ovat maahanmuuttajataustaisia. Kuten Vechta, tässäkin tarvitaan enemmän keskittymistä kulttuurienväliseen koulutukseen, jotta opettajat voidaan valmistaa optimaalisesti. Esimerkiksi Norjassa käsitys heterogeenisistä luokista on kehittynyt ongelmasta mahdollisuudeksi, millä on positiivinen vaikutus koulutussuunnitteluun.
Lisäksi haasteita on edelleen muissa maissa, kuten Turkissa. Siellä kulttuurienvälinen opettajankoulutus ei juurikaan ole poliittisella asialistalla, eivätkä monet opiskelijat ole valmiita tulemaan toimeen erilaisten etnisten ryhmien kanssa. Tällaiset puutteet osoittavat, kuinka tärkeää on, että myös Saksa investoi yhä enemmän opettajien koulutukseen valmistaakseen heitä luokkahuoneen todellisuuteen.
DIALOGUE-projektilla Vechtan yliopisto lähettää selkeän signaalin kestävälle ja osallistavalle opettajankoulutukselle, joka ei ainoastaan hyväksy koulutusjärjestelmän kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös edistää sitä aktiivisesti.