KOBEGin integraatiopalkinto: Pakolaisten mielenterveys

KOBEGin integraatiopalkinto: Pakolaisten mielenterveys

Monet pakolaiset Saksassa kärsivät hoitoa vaativista mielenterveyshäiriöistä, kuten useissa tutkimuksissa on viime aikoina osoitettu. Konstanzin yliopiston tutkimusryhmä on työskennellyt näiden ihmisten integroimiseksi psykologiseen hoitojärjestelmään vuodesta 2017 "Koordinoitu psykoterapeuttinen hoito terveysmentoreilla" (KOBEG) -hankkeella. 8. toukokuuta 2025 KOBEG myönsi Baden-Württembergin osavaltion Integration Prize -palkinnon, mikä korostaa projektin merkitystä ja menestystä. Palkinnon luovutti Bad Cannstattin Kursaalissa sosiaali- ja integraatioministeri Manne Lucha, ja KOBEG sijoittui toiseksi kategoriassa "Kansalaisyhteiskunta" 236 jätetystä hakemuksesta. Tällä palkinnolla tunnustetaan pyrkimys parantaa pakolaisten mahdollisuuksia saada psykologista hoitoa.

KOBEG-projektin tavoitteena on voittaa pääsyn esteet terveydenhuoltojärjestelmässä. Se tekee läheistä yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten terveyssponsoreiden verkoston sekä asiantuntijoiden, kuten psykologien ja terapeuttien, kanssa. Projektikoordinaattori Lea Bogatzki korostaa, että verkko toimii eri tasoilla pääsyn helpottamiseksi. Toinen projektipäällikkö Michael Odenwald korostaa projektin jatkuvaa arviointia hoidon optimoimiseksi edelleen. Rahoitus tulee EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF).

Pakolaisten mielenterveys

Pakolaisten mielenterveyden haasteet ovat merkittäviä. Nykyiset tutkimukset osoittavat, että mielenterveyssairauksia on paljon, ja traumaattisilla kokemuksilla on ratkaiseva rooli. Esimerkiksi tutkimuksessa todettiin, että yli 87 % kyselyyn vastanneista pakolaisista oli kokenut traumaattisia tapahtumia ja yli 40 %:lla oli merkkejä masennuksesta. Nämä tulokset ovat yhdenmukaisia ​​kansainvälisten tutkimusten kanssa, jotka osoittavat samanlaisia ​​​​posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) esiintyvyyttä. Meta-analyysin mukaan PTSD:n ja masennushäiriöiden esiintyvyys on noin 30 %.

Erityisesti konfliktialueilta, kuten Afganistanista, Syyriasta ja Irakista, tulevat pakolaiset kärsivät. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että yli 35-vuotiaiden pakolaisnaisten riski saada PTSD on jopa 56 %, ja myös Syyriasta ja Irakista tulevat naiset kärsivät suhteettoman paljon. Huolimatta harvinaisemmista kroonisista sairauksista nämä ihmiset arvioivat terveytensä subjektiivisesti huonommaksi kuin Saksan väestö. Myös vastaanottokeskusten elinolot rajallisissa tiloissa ja epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttavat negatiivisesti heidän mielenterveyteen.

Syöttöjärjestelmä

Huolimatta henkisesti vammaisten pakolaisten kasvavasta määrästä, tämän ryhmän mielenterveydestä on olemassa vain muutamia luotettavia empiirisiä havaintoja. Laitokset, kuten sairausvakuutusyhtiöt ja Socio-Economic Panel (SOEP) ovat keränneet tietoja, mutta aukko hoitojärjestelmässä on edelleen suuri. Analyysi osoittaa myös, että traumatisoituneilla pakolaisilla on usein kaksi kertaa todennäköisemmin fyysisiä valituksia. Näiden puutteiden korjaamiseksi on ratkaisevan tärkeää luoda tehokas psykoterapeuttinen hoitojärjestelmä.

Konstanzin yliopiston työ, erityisesti KOBEG-projekti, on siksi erittäin tärkeä. Ne voisivat toimia mallina muille aloitteille, joilla tuetaan kestävästi pakolaisten mielenterveyttä ja korjataan nykyisen hoitotarjonnan aukkoja. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että pakolaisten psykoterapeuttiselle hoidolle on annettava kiireesti tilaa julkisessa terveydenhuollossa.