Transatlanttisen historian työpaja: Katsaus orjuuteen ja naisten oikeuksiin!

Transatlanttisen historian työpaja: Katsaus orjuuteen ja naisten oikeuksiin!

11. ja 12. syyskuuta 2025 "Transversal Thinking and Acting" -työpaja pidettiin Viadrinassa Frankfurtissa (Oder). PD:n tohtori Andrea Gremelsin ja Norah El Gammalin järjestämän tapahtuman tarkoituksena oli keskustella transatlanttisesta orjuuden historiasta yli ammatillisten ja maantieteellisten rajojen. Osallistujat kirjallisuuden tutkimuksen, filosofian, valtiotieteen, etnologian ja historian aloilta kokoontuivat kehittämään erilaista näkökulmaa aiheeseen. Erityisesti painotettiin globaalista etelästä peräisin olevien kulttuuritutkimuksen teorioiden tuottavuutta, jotka usein unohdetaan eurokeskisessä historiografiassa.

Työpaja tarjosi tilaa intensiiviselle keskustelulle eurokeskeisistä ja nationalistisista näkökulmista historiografiassa. Professori tri Ottmar Ette puhui Anton Wilhelm Amosta, ensimmäisestä tunnetusta mustasta filosofista Saksassa, ja hänen kadonneesta väitöskirjastaan. Tämä yhteys loi yhteyden nykyisiin keskusteluihin kolonialismista ja orjuudesta Saksassa, jotka syttyivät George Floydin kuoleman ja Black Lives Matter -protestien jälkeen. Esimerkiksi elokuussa 2023 Berliinin "Mohrenstraße" nimettiin uudelleen "Anton-Wilhelm-Amo-Straßeksi", mikä on merkki jatkuvasta yhteenotosta siirtomaamenneisyyden kanssa.

Tieteidenvälisiä näkökulmia

Norah El Gammal käsitteli tarinoita naisorjuuista ja esityksestä kirjallisten esitysten kautta. Tohtori Anka Steffen raportoi tuhoutuneesta Varsovan arkistosta, joka olisi voinut tarjota tärkeää tietoa Haitin vallankumouksen puolalaisista legioonaareista. Nämä keskustelut korostivat monitieteisen vaihdon tarvetta, jota Andrea Gremels korosti seminaarin vahvuutena. Tohtori Sinah Kloß pohti valtasuhteita kenttätutkimuksessaan Surinamessa ja laajensi näin keskustelun kattamaan globaaleja näkökulmia.

Sokeria käsittelevä paneeli korosti historian ja talouden välistä yhteyttä. Gremels esitteli tutkimuksensa Fernando Ortizista ja sokerinviljelyn symbolisesta merkityksestä orjuuttamisessa. Professori tohtori Klaus Weber puhui 1800-luvun sokerinviljelyn globaaleista yhteyksistä, joilla oli paitsi taloudellisia myös sosiaalisia vaikutuksia. Työpaja päättyi elokuvakeskusteluun Manthia Diawaran kanssa hänen elokuvastaan ​​"Édouard Glissant: One World in Relation", jossa käsiteltiin Afrikan ja Karibian välisiä vaihtosuhteita.

Orjakauppa ja sen vaikutukset

Keskustelu transatlanttisesta orjuudesta liittyy laajempaan keskusteluun siirtomaakaupasta ja sen vaikutuksista. Keski-Euroopassa, erityisesti 1700-luvulla, siirtomaatuotteiden, kuten sokerin ja kahvin, kysyntä kasvoi voimakkaasti. Näiden tuotteiden osuus Hampurin kokonaistuonnista ulkomaille oli yli 60 prosenttia, mikä osoittaa, millaiset kauppavirrat olivat tuolloin yhteiskunnille ominaisia. Viljely Amerikan siirtokunnissa laajeni massiivisesti, mikä puolestaan ​​johti tuottavuuden hitaaseen nousuun Euroopassa. Historioitsijat tarkastelevat saksalaisten ja sveitsiläisten kauppiaiden roolia orjakaupassa, mikä vaikutti myönteisesti heidän vaurauteensa.

Friedrich Romberg on avainhenkilö Saksan orjakaupan historiassa. Muuttuttuaan Brysseliin hän hyötyi tekstiilikaupastaan ​​ja sai kauttakulkuetuoikeuden vuonna 1766. Vuonna 1782 Romberg alkoi olla aktiivisesti mukana orjakaupassa ja rakensi yhden Bordeaux'n suurimmista laivayhtiöistä. Hänen liiketoimintansa, joka perustui voimakkaasti sokeri- ja orjakauppaan, kärsi kuitenkin valtavia tappioita vuoden 1791 orjakapinan vuoksi St. Domingossa. Rombergin tarina havainnollistaa saksalaisten kauppiaiden monimutkaista osallistumista orjakauppaan ja osoittaa näiden käytäntöjen syvät taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset.

Työpajan keskustelu ja siihen liittyvät historialliset analyysit ovat osa laajempaa yhteiskunnallista prosessia Saksassa. Omaa siirtomaamenneisyyttä on ehdottomasti käsiteltävä kriittisesti, jotta voidaan kyseenalaistaa ja käsitellä juurtuneita tarinoita. Tämä keskustelu sisältää myös erilaisia ​​orjakauppakäytäntöjä muista kulttuureista, joita ei useinkaan käsitellä riittävästi nykyisessä keskustelussa. Historioitsijat vaativat vivahteikkaan näkemystä tästä monimutkaisesta historiasta, joka ylittää eurokeskeisen näkökulman ja sisältää globaalin etelän.