Verkkoäänestys yliopistoissa: Näin äänestäminen toimii vuonna 2025!

Verkkoäänestys yliopistoissa: Näin äänestäminen toimii vuonna 2025!

Yliopistoyhteisö valmistautuu 18.6.2025 tuleviin valiokuntavaaleihin, jotka pidetään 23.6.2025 klo 12 alkaen. 25.6.2025 klo 12 asti. Nämä vaalit, jotka ovat muodoltaan a Verkkoäänestys pidetään ratkaisevana askeleena nykyaikaisessa korkeakoulupolitiikassa.

Äänioikeutetut opiskelijat saavat pääsylinkin vaaliportaaliin kätevästi sähköpostitse. Toimenpiteen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki tapahtumaan osallistujat voivat helposti osallistua vaaliprosessiin. Opiskelijoille, joilla ei ole mobiililaitetta, kannettavat tietokoneet ovat saatavilla vaalitoimistosta (UV 3/340). Tämän käytännön tiedon lisäksi vaalisivusto lupaa kattavat tiedot äänestyskäytännöistä.

Valiokuntien tehtävät

Valituilla valiokunnilla on erityistehtävät, joilla on merkittävä vaikutus yliopistopolitiikkaan. The senaatti Yliopiston tehtäviin kuuluvat muun muassa rektoraatin jäsenten valinnan vahvistaminen, vuosikertomuslausuntojen antaminen sekä perusmääräysten ja muiden sääntöjen antaminen ja muuttaminen. Senaattiin kuuluu yhteensä 25 valittua jäsentä, joista neljä on opiskelijaa.

Tiedekuntaneuvosto puolestaan ​​vastaa dekaanin valinnasta ja päättää taloudellisten ja aineellisten resurssien, henkilöstön ja tilojen käytöstä. Tiedekuntaneuvostolla on myös neuvoa-antava rooli tiedekunnan tutkimukseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä. Sen jäsenistö koostuu tiedekunnan eri ryhmien valituista edustajista.

Verkkovaalien oikeudellinen kehys

Tällaisten yliopistojen verkkovaalien oikeudellinen kehys on Saksassa laaja. äänekäs Korkeakouluoikeuden ala Korkeakoululaki on osavaltiolaki, mikä tarkoittaa, että jokaisella osavaltiolla on oma korkeakoululaki. Nämä erot voivat johtaa erityisiin vaalien toimittamista koskeviin säännöksiin, mutta oikeusperusta mahdollistaa jo tällaisten sähköisten vaalien järjestämisen lähes kaikissa liittovaltioissa. Yliopistot voivat antaa omat sääntönsä sähköisten vaalien järjestämisestä ilman valtion korkeakoululain erityistä valtuutusta.

Eräs esimerkki on Baden-Württembergin osavaltion korkeakoululaki, joka nimenomaisesti sallii vaalien järjestämisen sähköisessä muodossa. Thüringenin korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 2013, että yliopistoilla on lakisääteinen autonomia ja ne voivat itse säännellä vaalisäännöksiä. Nämä päätökset auttavat yliopistoja lisäämään äänestysaktiivisuutta verkkoäänestyksen avulla.

Joissakin liittovaltioissa, kuten Hampurissa, Saksi-Anhaltissa ja Schleswig-Holsteinissa, yliopistoja jopa pyydetään luomaan säännöksiä korkean äänestysaktiivisuuden edistämiseksi. Useimmissa osavaltioissa on yleiset lailliset valtuutukset, joiden avulla yliopistot voivat suunnitella vaalimenettelynsä vastaavasti.