Tekoäly lainvalvonnassa: mahdollisuudet, riskit ja tulevaisuus näköpiirissä!

Tekoäly lainvalvonnassa: mahdollisuudet, riskit ja tulevaisuus näköpiirissä!

Tekoälyn (AI) käyttö lainvalvonnassa on intensiivisen keskustelun keskipiste 6. ja 7. maaliskuuta 2025 sekä Saarlandin yliopistossa että Strasbourgissa. Konferenssi kokosi yhteen 26 kansainvälistä nuorta tutkijaa oikeustieteen ja tietojenkäsittelytieteen aloilta keskustelemaan tekoälyteknologian edistymisestä ja siihen liittyvistä tietosuojahaasteista. äänekäs uni-saarland.de Käsiteltiin erilaisia ​​teknologioita, mukaan lukien VR-lasit, kasvojentunnistus, tekoälypohjaiset chatit ja rajatarkastukset.

Konferenssin keskeisenä tavoitteena oli valaista tekoälyn käytön mahdollisuuksia ja riskejä. Erityistä huomiota kiinnitettiin vaikutuksiin ihmisoikeuksiin ja oikeuteen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Uusimman tekniikan osalta keskusteltiin tekoälyavusteisten kääntäjien, kuvantunnistuksen ja virtuaalisten rikospaikan rekonstruktioiden asettamista haasteista. Nämä aiheet korostavat tekoälyintegraatioiden monimutkaisuutta lakialalla.

Erilaisia ​​näkökulmia ja kysymyksiä

Tapahtuman järjestivät Maria Gahn ja Yamina Bouadi, ja sitä tukivat muutkin akateemiset suurmiehet, kuten professori Dominik Brodowski ja professori Juliette Lelieur. Tavoitteena oli edistää nuorten tutkijoiden ja toimijoiden välistä vaihtoa tieteenalojen ja eri oikeusjärjestelmien välillä. Osallistujina oli asiantuntijoita sellaisista organisaatioista kuin UNESCO, Saarbrückenin syyttäjävirasto ja Ranskan Gendarmerie Nationale.

Konferenssin yhteydessä käsiteltiin tärkeitä aiheita, joita oli jo käsitelty raportissa BfDI hoidettiin. Raportissa analysoitiin 30.9.–17.12.2021 välisenä aikana järjestetyn kuulemisjakson aikana saadut kommentit. Useimmat osallistujat pitivät välttämättömänä laajaa julkista keskustelua tekoälyn käytöstä lainvalvonnassa.

Lakimääräykset ja tietosuoja

Erityisen huomionarvoista oli huoli liiallisesta sääntelystä. Osallistujat kannattivat eriytettyä lähestymistapaa tekoälyyn ja erityisten oikeudellisten säännösten tarvetta, erityisesti kun on kyse automatisoidusta päätöksenteosta. Tietosuojaperiaatteiden noudattaminen korostettiin perusedellytyksenä tekoälyn käytölle. Monet osallistujat vaativat näiden periaatteiden tarkistamista varmistaakseen, että ne vastaavat uusien teknologioiden tarpeita.

Toinen keskeinen seikka oli tekoälyjärjestelmien selitettävyys. Keskusteluissa kävi selväksi, että riittämättömät tiedot voivat johtaa vääriin päätöksiin. Tietojenkäsittelyn läpinäkyvyys on edelleen haaste, joka on ratkaistava luottamuksen lisäämiseksi tekoälyllä toimiviin järjestelmiin. Tekoälyn käyttöä tunteiden analysointiin pidettiin erityisen ongelmallisena, koska se voi vaikuttaa yksityiselämän ydinalueeseen.

BfDI:n raportissa todettiin, että peruskysymykset tekoälyn käytöstä lainvalvonnassa ovat edelleen avoinna. Tekoälyn käytölle oikeudellisen kehyksen luovan lainsäädännön tarve korostettiin selvästi. Konferenssin keskustelujen ja kuulemisprosessin tulosten toivotaan edistävän tekoälyn selkeää ja vastuullista käyttöä lainvalvonnassa.