Maaperän rakentaminen koulutuksen avulla: Miksi maaperä vaikuttaa meihin kaikkiin!
10.2.2025 Vechtan yliopiston asiantuntijat keskustelevat maaperään liittyvästä koulutuksesta ja kestävästä oppimisesta.

Maaperän rakentaminen koulutuksen avulla: Miksi maaperä vaikuttaa meihin kaikkiin!
10.2.2025 Vechtan yliopistossa järjestettiin paneelikeskustelu osana LOESS-projektia. Aiheena oli "Maaperäkasvatus koulun kontekstissa: strategioita kestävään, vastuulliseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen". Tilaisuuden moderaattorit Björn Schmidt ja Alexander Lanfermann johtivat keskustelua, jossa korostettiin maaperän perustavanlaatuista merkitystä ja sitä, kuinka koulutus tässä yhteydessä voi herkistää tulevaa sukupolvea. Keskustelun aikana mainittiin kiehtova tosiasia, että teelusikallinen maaperää sisältää enemmän organismeja kuin maan päällä on ihmisiä, mikä korostaa maaperän merkitystä.
Maaperällä on keskeinen rooli monissa ekologisissa ja taloudellisissa näkökohdissa. Ne eivät ainoastaan varmista ruoan tuotantoa, vaan myös säätelevät ilmastoa ja varastoivat vettä ja ravinteita. Mutta maaperämme kohtaavat yhä useammin uhkia, kuten tiivistymisen, eroosion, saastumisen ja kestämättömän käytön. Näiden ongelmien torjumiseksi tarvitaan suurempaa sosiaalista tietoisuutta ja vastuullista toimintaa. Koulutuksella on tässä ratkaiseva rooli, erityisesti edistämällä maaperäistä koulutusta.
Maaperänsuojelua koskevat koulutusaloitteet
Keskustelussa korostettiin koulun ulkopuolisten oppimistilojen mahdollisuuksia perehtyä lapsille maaperän aiheeseen. Huolimatta haasteista lasten huomion ohjaamisessa maahan esimerkiksi maatiloilla, kokonaisvaltainen lähestymistapa oppimiseen avaa lupaavia näkymiä. On suositeltavaa tarjota vähemmän erityistä tietoa ja sen sijaan edistää maaperän merkityksen ymmärtämistä.
Kokeilut ja projektit, kuten koulupuutarhat, voisivat merkittävästi tukea oppimisprosessia. Poikki- ja projektipohjaisen työn havaittiin olevan erityisen hyödyllinen antamassa lapsille syvempää ymmärrystä. Esimerkki innovatiivisista koulutuskonsepteista on "Frei-päivä", jonka avulla opiskelijat voivat työskennellä itsenäisesti eri aiheiden parissa.
Paneelikeskustelu on osa muiden keskustelujen sarjaa maaperänsuojelukasvatuksen tärkeistä aiheista. Seuraava keskustelu järjestetään 17.2.2025 klo 18.00. ja kattaa maaperänsuojelukasvatuksen näkökohdat poliittisella ja kunnallisella tasolla. Seuraava istunto 24.2.2025 klo 18.00. keskittyy digitaalisiin teknologioihin maaopetuksessa. Kiinnostuneille on mahdollisuus osallistua verkossa, koska suora lähetys on saatavilla.
Kestävän kehityksen koulutus
Maaopetuksen aihe ei ole ajankohtainen vain paikallisesti, vaan sitä käsitellään myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Christian Wittlichin kaltaiset tutkimukset koulun ulkopuolisten oppimistilojen tehokkuudesta kestävän kehityksen koulutuksen (ESD) alalla osoittavat, kuinka tärkeää on herättää lapset ja nuoret ympäristöasioihin varhaisessa vaiheessa. Wittlichin tutkimus, joka käsittelee oppimispaikkamaisemaa Rheinland-Pfalzissa, korostaa tarvetta suunnitella strategisesti koulutustoimenpiteitä ja arvioida niiden tehokkuutta. Tulokset tunnistavat viestintärakenteet ja toimintasuuntautuneisuuden sekä koulutustoimenpiteiden keston kriittisiksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat opiskelijoiden ympäristötietoisuuteen ja -käyttäytymiseen.
Toinen esimerkki sitoutumisesta kestävän kehityksen koulutukseen on Beatrix Albrechtin julkaisu. Hänen työnsä "Kestävän kehityksen koulutus (ESD). Opintojakson ulkopuoliset oppimispaikat - tärkeä panos koulutuksen muutokseen Ala-Saksissa" korostaa koulun ulkopuolisten oppimispaikkojen merkitystä ja on osa laajempaa aloitetta, jonka tavoitteena on ankkuroida kestävää tietoisuutta yhteiskunnassa. Tarve edistää maaperän ja niiden toimintojen ymmärtämistä on osa tätä laajempaa koulutusstrategiaa.
Kaiken kaikkiaan on selvää, että on välttämätöntä lisätä tietoisuutta maaperän merkityksestä yhteiskunnassa ja koulutuksessa. Vechtan yliopiston kaltaiset projektit ja aloitteet ovat tärkeitä askeleita kohti kestävämpää tulevaisuutta.