NABU-projekti: Keltavatsaisen rupikonnan pelastus lähtee liikkeelle Ala-Saksissa!

NABU-projekti: Keltavatsaisen rupikonnan pelastus lähtee liikkeelle Ala-Saksissa!

Tohtori Buschmann, Hildesheimin yliopiston uusi kunniaprofessori, on jo erikoistunut moniin lajeihin luonnonsuojelualallaan. Hänen nimityksensä on tärkeä askel luonnonsuojelun akateemisen ja käytännön syventämisen kannalta. Hän johtaa seminaaria "Luonnonsuojelu- ja ympäristölaki" ja tuo mukanaan laajan kokemuksensa NABUn Ala-Saksin osavaltion puheenjohtajana. Buschmannin tutkimusintressit, erityisesti sammakkoeläimet ja kasvien ja eläinten vuorovaikutus, ovat aina olleet olennainen osa hänen uraansa. Osana tutkimustaan ​​hän tutkii muun muassa etanan saalistuksen vaikutusta kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen.

Yksi hänen havainnoistaan ​​osoittaa, että etanoilla on yhtä vahva vaikutus kasvinpeittoon kuin lampailla. Vaikka etanoiden ruokinta vahingoittaa kasvien monimuotoisuutta kuivilla nurmialueilla, sillä voi olla positiivinen vaikutus ravinnerikkailla alueilla syrjäyttämällä hallitsevia kasvilajeja. Buschmannin kiinnostus luonnonsuojeluun heräsi lapsuudessa. Opiskeltuaan biologiaa Würzburgissa hän hankki kokemusta useiden harjoittelujaksojen kautta ennen työskentelyä freelancerina erilaisissa projekteissa.

Keltavatsarupikonnaa koskeva tutkimus ja projektit

Yksi Buschmannin keskeisistä projekteista koskee keltavatsarupikonnaa, joka on erittäin uhanalainen sammakkoeläinlaji Saksassa. Tämä on suurelta osin menettänyt luonnolliset elinympäristönsä pääasiassa ihmisen toiminnan vuoksi. Tästä uhasta huolimatta keltavatsarupikonna pystyi selviytymään niin kutsutuilla toissijaisilla biotoopeilla, kuten louhoksilla ja sotilasharjoitusalueilla. Viime vuosina se on jopa saanut vuoden 2014 tittelin, jonka Saksan herpetologia- ja terraariotiedeyhdistys käynnisti kiinnittääkseen huomion sen hupenevaan elinympäristöön.

Harmaanruskeasta savenkeltaiseen selkävärin ja kirkkaan keltaisen alapuolen keltavatsarupikonna on perinteisesti vaatinut elinympäristökseen matalia, auringolle alttiita pieniä vesistöjä. Tällä hetkellä tarvitaan sopeutumistoimenpiteitä sopivien elinympäristöjen luomiseksi ja kutuvesien ylläpitämiseksi. NABU Ala-Saksi järjestää Buschmannin johdolla hankkeita tämän lajin uudelleenistuttamiseksi ja suojelemiseksi. Näihin kuuluu myös Hildesheimin koulubiologian keskuksen jalostusasema, joka on toiminut vuodesta 2020 lähtien.

Verkostoituminen ja suojatoimenpiteet

Keltarupikonnan ja muiden sammakkoeläinlajien selviytymisen varmistamiseksi tarvitaan kattavat suojatoimenpiteet. Tämä sisältää kutuvesien ennallistamisen ja ylläpidon, uusien pienten vesistöjen luomisen ja elinympäristöjen yhdistämisen. Nämä askeleet ovat tärkeitä, koska keltavatsarupikonna ja muut sammakkoeläimet ovat äärimmäisen uhanalaisia ​​Saksassa, kun taas niitä ei uhkaa sukupuutto koko Euroopassa.

Lisäksi viiden NABU:n alueellisen yhdistyksen kesken on meneillään ylialueita koskeva suojeluprojekti, jonka tavoitteena on vahvistaa ja verkottaa keltavatsarupikonnakantoja Saksassa. Hankkeessa on mukana yhteensä 130 aluetta. NABU tarjoaa laajaa tietoa, kuten esitteitä ja lentolehtisiä lisätäkseen vastuuhenkilöiden ja yleisön tietoisuutta keltavatsarupikonnan suojelusta.

Tiivis yhteistyö on välttämätöntä sammakkoeläinten suojelun yhteydessä. Koordinaatio eri lampien hoitajien ja sammakkoeläinlajien välillä on ratkaisevassa roolissa lisääntymisvesien luomisessa. Ammattimaiset lammenhoitajat ja kalastusyhdistykset voivat ryhtyä toimiin tarjotakseen sammakkoeläimille elinympäristöjä ilman lisäkustannuksia. Yksinkertaisetkin toimenpiteet, kuten lepoalueiden luominen ja vedenalaisen kasvillisuuden sietäminen, ovat erittäin tärkeitä sammakkoeläinten suojelussa.

Tohtori Buschmannin ja NABU:n aloitteen ansiosta voimme toivoa myönteistä kehitystä luonnonsuojelun alueella, erityisesti mitä tulee luontotyyppien häviämisen aiheuttamaan uhkaan ja sammakkoeläinlajien, kuten keltavatsarupikonnan, osalta tarvittaviin suojatoimenpiteisiin.