Ennakkoluulot pakolaisia kohtaan: miksi ukrainalaiset voivat paremmin kuin arabit
Sosiologi Martin Ulrich analysoi, kuinka itävaltalaiset näkevät eri kulttuureista tulevia pakolaisia eri tavalla.

Ennakkoluulot pakolaisia kohtaan: miksi ukrainalaiset voivat paremmin kuin arabit
Nykyinen analyysi osoittaa, että mielikuva eri kulttuuritaustoista tulevista pakolaisista Itävallassa vaihtelee suuresti. Sosiologi Martin Ulrichin mukaan arabi-Afganistani-alueen ihmisiin suhtaudutaan paljon kriittisemmin kuin Ukrainan sotaa pakeneviin. Nämä tulokset julkaistiin Austrian Journal of Sociology -lehdessä, ja ne perustuvat Corona-pandemian aikana tehtyyn Arvot kriisipaneeliin. Tulokset antavat tärkeitä näkemyksiä suojelua hakevien erilaisista käsityksistä.
Venäjän hyökkäyssodalla helmikuussa 2024 alkaneen Ukrainan kriisin yhteydessä noin 6,4 miljoonaa ukrainalaista pakeni Eurooppaan maaliskuuhun 2025 mennessä. Tämä pakolaisliike on kolmas suuri muuttoliike vuoden 2015 jälkeen Syyrian ja Afganistanin pakolaisliikkeiden jälkeen. Yhteiskunnassa on kuitenkin vahvasti polarisoitunut mielipide eri pakolaisryhmistä.
Yhteiskunnalliset käsitykset ja ennakkoluulot
Ulrichin tutkimuksessa korostetaan, että 58 prosenttia vastaajista uskoo, että Itävallan valtion anteliaisuus Ukrainan turvapaikkahakemuksissa voidaan arvioida positiivisesti tai neutraalisti. Sitä vastoin 73 prosenttia näkemyksistä Afganistanin arabipakolaisia kohtaan on kriittisiä ja uskoo, että valtion ei pitäisi olla antelias. Nämä erilaiset käsitykset ovat osoitus sosiaalisista ennakkoluuloista pakolaisia kohtaan.
Mielenkiintoista on, että noin 60 % vastaajista ei usko ukrainalaisten saavan liikaa rahaa valtiolta, kun taas 62 % uskoo, että arabi-afgaanipakolaiset saavat. Tämä viittaa siihen, että rikollisuutta ja väkivaltaa koskevilla stereotypioilla, jotka liittyvät vahvasti arabi-afgaaniryhmään, on merkittävä vaikutus yleiseen mielipiteeseen.
Nykyiset luvut turvapaikkahakemuksista
Itävallan turvapaikkatilastot osoittavat, että vuonna 2023 pakolaiset jättivät yhteensä 59 157 turvapaikkahakemusta. Tärkeimmät lähtömaat ovat Syyria, Afganistan ja Turkki. Alkuperäisiä hakemuksia koskevista 31 362 päätöksestä noin 55 prosenttia oli myönteisiä ja 45 prosenttia hylättiin. Menestyneimpiä hakemuksia ovat kansalaisuudettomien pakolaisten ja Jemenin hakemukset.
Maahanmuuton kannalta olennaista on se, että Itävallassa asui vuonna 2024 yhteensä 2 327 064 maahanmuuttajaa. Tämä vastaa noin 25,5 % koko väestöstä. Silmiinpistävää on, että nämä luvut sisältävät kaikki maassa vakinaisesti asuvat toisessa maassa syntyneet, mutta eivät turvapaikanhakijoita.
Katsaus EU:n muuttoliikkeen dynamiikkaan
Laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa Eurostatin luvut ovat valaisevia. Vuonna 2021 EU:hun saapui 2,3 miljoonaa maahanmuuttajaa EU:n ulkopuolisista maista, mikä on lähes 18 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Saksa, Espanja, Italia ja Ranska olivat siirtolaisten suosituimpia kohdemaita vuonna 2021. Nämä neljä maata edustivat 60 prosenttia kaikista uusista EU:hun saapuvista maista.
Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ja sosiaalinen dynamiikka ovat edelleen monimutkaisia. Erilaiset käsitykset eri pakolaisryhmistä, kuten arabi-afganistanilais- ja ukrainalaisista pakolaisista, kuvaavat paitsi sosiaalisia jännitteitä myös kulttuurienvälisen vuoropuhelun tarvetta edistää solidaarisuutta ja ymmärrystä yhteiskunnassa.